IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Mielipiteet
Perustettu
8.1.2007
Tilastot
Käyntejä: 2532 (1.7.2008 alkaen)
Koko
94 jäsentä
Tyttöjä: 24 (26 %)
Poikia: 70 (74 %)
Keski-ikä
36,7 vuotta
Otos: 64 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 34,5 vuotta
Poikien keski-ikä: 37,5 vuotta
Ylläpitäjä
Semiseco

Jäsenet (94)

he-kojanoliiniNordinaPuuhkajaikiroRattaatd_oTripleCnaulakorpikommunistiZZetädeeplaymekaanikkovp73ultrixhukkka
« Uudemmat - Vanhemmat »

SorinMiksi kansalaispalkka?Luonut: SorinTiistai 03.02.2015 01:26

1. Tasavertaisemmat työmarkkinat

Kansalaispalkka poistaisi pakotteen tehdä paskatöitä henkensä pitimiksi. Tämä on yksi iso syy miksi markkinatalouspohjainen palkkaohjaus ei toimi käytännössä. Korkeassa asemassa olevat kykenevät pakottamaan heikommassa asemassa olevat tekemään mitä tahansa töitä henkensä pitimiksi. Kansalaispalkan turvatessa perustarpeet tällaiset työt joko katoaisivat tai ne kehittyvät houkuttelevammiksi. Vastikkeeton perustarpeiden turvaaminen kaikille on siis pakollista, jotta markkinaohjautuva palkkakehitys voisi edes teoriassa toimia.

2. Vähemmän byrokratiaa

Kansalaispalkka poistaisi turhaa byrokratiaa, kun se turvaisi automaattisesti jokaisen kansalaisen perustarpeet. Se ei toki tarkoittaisi kaikkien tukimuotojen poistumista, mutta osa tuen saajista pärjäisi varmasti pelkästään kansalaispalkalla. Tämä jättäisi heidät kokonaan pois raskaammista tukijärjestelmistä, keventäen järjestelmän taakkaa.

3. Kaikesta työstä tulee kannattavaa

Kansalaispalkan myötä ei enää olisi palkkaloukkuja. Kaikki ansiot olisivat kotiinpäin. Tämän vuoksi oikeastaan myös kaikenlaisista paskatöistä ja hanttihommista tulisi kannattavampia, koska ihmiset kokisivat ne houkuttelevammiksi. Tämän seurauksena siin ihmiset hakeutuisivat matalapalkkaisiin ja määräaikaisiin töihin pakon sijasta omasta vapaasta tahdosta. Yhteiskuntamme osoittaa hyvin, miten vapaatahto toimii huomattavasti parempana motivaattorina kuin pakko. Kuvitelkaa tilanne, että mainosten jakaja voisi halutessaan elää "kuntoharrastuksellaan".

4. Luo varmuutta

Kansalaispalkka loisi myös varmuutta omaan toimeentuloon. Se poistaisi stressin siitä, millä ensi kuussa elää. Tämä tukisi ostovoiman varmuutta, jonka myötä talous voisi paremmin. Ostovoiman varmuus tasoittaisi suhdanteita, minkä vuoksi talousjärjestelmäämme sisäänrakentuneet ajoittaiset talouskriisit eivät iskisi niin kovasti ja tasaantuisivat nopeammin. Kansalaispalkka hyödyttäisi varsinkin pienyrittäjää, jonka perustulo ei olisi enää jatkuvasti vaakalaudalla ja jotka muuten jäävät perinteisten tukien ulkopuolelle.

Mitä se vaatii?

Kansalaispalkka vaatisi raskaampaa verotusta. Kuitenkaan se ei monilla vaikuttaisi juuri tulotasoon, sillä verotuksessa menetetyt palkkatulot saataisiin takaisin kansalaispalkan muodossa. Suurimmat suorat määrälliset vaikutukset kohdistuisivat tietenkin korkeimpiin tuloluokkiin. Näin käy usein toki muutenkin prosentuaalisessa verotuksessa. Suuri tuloisilla on tietenkin enemmän myös mistä ottaa. Kansalaispalkan monipuoliset hyödyt eivät kuitenkaan jäisi pelkästään matalapalkkaisille, vaan myös suurituloiset pääsisivät nauttimaan sen runsaista hyödyistä. Loppujenlopuksi siis työn prosentuaalinen kannattavuus alenisi hieman, mutta kaikkesta työstä tulisi kannattavaa.


*Kommunismi epäonnistui siinä, että se kielsi kokonaan ihmisten tarvitsevan palkan kaltaista kannustinta. Kapitalismi on epäonnistunut siinä, että se kuvittelee, ettei ihminen tarvitse markkinavoimien lisäksi muuta.*

Yksi järkevä malli olisi perustulon jakaminen kahteen osaan: asumisosa ja ruokaosa. Asumisosa määräytyisi kunkin paikkakunnan edullisimman asuinalueen keskimääräisen vuokratason mukaan ja ruokaosa olisi rahamäärä, jonka ostovoima mahdollistaisi jokapäiväisen ruoan. Näiden rahamäärien ei tarvitsisi olla kiveen hakattuja, vaan ne voisivat vaihdella, ja niiden oikeastaan tulisikin vaihdella paikkakuntien vuokratason ja rahan ostovoiman mukaan.

Moni tietenkin vastustaa ajatuksen tasolla sitä, että helsinkiläinen saisi perustuloa määrällisesti enemmän kuin syrjäseudulla asuja, johtuen erilaisista vuokratasoista, mutta jos ostovima on kaikille vakio, onko rahan määrällä loppuviimeksi merkitystä? Raha on vain vaihdon väline ja oleellista on, mitä hyödykkeitä sillä saa.

Asumisosan tulisi määräytyä halvimman alueen mukaan siksi, että halvimmat kerrostaloalueet ovat niitä, joissa ei haluta asua, jos on varaa parempaa. Näin ollen, näiden halpojen aluieiden asiakaskunta on pienituloinen, eikä alueella ole varaa nostaa keskimääräistä vuokratasoaan yli perustulon asumisosan. Ne, joilla on varaa asua muualla, muuttavat sitten muualle.

Itse asiassa Pelkosen pelkäämä toimettomien Harri Homeperse420:sten avittaminen toimettomuudessaan toteutuu nykyisellä sosiaalitukijärestelmällä jopa paremmin kuin mitä se toteutuisi oikein toteutetulla perustulolla: asumis- ja ruokarahan lisäksi kun sosiaalitukeen kuuluu pakollisten menojen jälkeen myös niin sanottu huvitteluraha, eli tuen saaja voi jäädä siihen kuuluisaan kannustinloukkuun, jossa tukien nostaminen on taloudellisesti kannattavampaa kuin työnteko. Tämän lisäksi tukien nostajan ei kannata vastaanottaa liian lyhytkestoista määräaikaista keikkatyötä, sillä se on heti tuista pois ja loppujen lopuksi verojen jälkeen käteen jää saman verran kuin käteen jäisi kaljan kittaamisesta sohvalla.

Kuten sanottua, lorvijat ovat sosiaalisen turvaverkon ikävä lieveilmiö, mutta on hyvä ottaa huomioon, että toinen ääripää olisi lisääntyvä rikollisuus, sillä ihminen turvautuu radikaaleihin tekoihin selviytyäkseen. Puhdas matematiikka sitten taas kertoo lisääntyvän rikollisuuden olevan kahdesta huonosta vaihtoehdosta enemmän huono ja myös kokonaisvaltaisesti kalliimpi, sillä oikeudenkäynnit ja vankilatuomiot ovat kaikkea muuta kuin halpoja, puhumattakaan siitä, että väkivaltarikosten uhrien hoidot maksavat ja henkirikosten uhrit ovat potentiaalisia veronmaksajia ja yhteiskunnan rakentajia. On siis "idealististen periaatteiden" lisäksi myös järkevää, että on yhteiskunnassa on turvaverkko.

"Perustulolla ei myöskään koskaan tulla täysin poistamaan järjestelmäämme sisältyvää byrokratiaa, sillä kaikkein hädänalaisimmassa asemassa olevien ihmisten tarve erilaisiin lisätukiin ei perustulolla poistu."

Pelkonen tuntuisi syyllistyvän niin sanottuun täydellisen ratkaisun virhepäätelmään, sillä kukaan ei tietenkään ole edes väittänyt perustulon olevan täydellinen järjestelmä, joka poistaisi nykyiset sosiaalisen turvaverkon ongelmat ja byrokratian. Vanhasta käytöjärjestelmästä uuteen siirtyminen ei vaadi sitä, että uusi järjestelmä korjaa täysin vanhassa esiintyneet ongelmat, vaan riittää, että uusi järjestelmä on vanhaa parempi.

"Perustuloon sisältyy myös suuria ideologisia erimielisyyksiä. Mielestäni jokaisen kuuluu elättää itse itsensä kykyjensä mukaan. Ajatusmaailmaani ei mahdu ajatus siitä, että osa voisi perustulon myötä jäädä passiivisiksi tukien nauttijoiksi, osan joutuessa tekemään töitä kaksin verroin enemmän: elättämään paitsi itsensä, myös ne, jotka eivät töitä halua tehdä. Toivon, että tähän todellisuuteen herätään myös sosiaaliturvauudistusta kabineteissa puuhailtaessa."

Toistan äsköisen. Mysteeriksi jää mikä Pelkoselle on niin hankala käsittää siinä, että hänen listaamat syyt olla hyväksymättä perustulojärjestelmää ovat seikkoja, jotka ovat läsnä myös nykyisessä sosiaaliturvassamme - sillä erotuksella, että nykyinen järjestelmämme on kalliimpi, raskaampi, tarpeettoman monimutkainen, työnteosta sakottava, kyykyttävä epäselvä sillisalaatti, jonka koukeroista eivät tunnu olevan täysin perillä edes sosiaalitoimistoissa työskentelevät ihmiset.

Sitten vielä lyhyesti: miksi perustulo?

Siksi, että se poistaa maastamme turhaa ja kallista byrokratiaa, säästää rahaa, selkeyttää sosiaaliturvajärjestelmää, kannustaa joka tilanteessa työntekoon, kannustaa nykyistä järjestelmää enemmän yrittämistä (joka taas onnistuessaan luo työpaikkoja) ja oikeudenmukaistaa yhteiskuntaa kun kaikki ovat sosiaalisen turvaverkon suhteen tasavertaisessa asemassa.

Mielestäni oleellista on saada vakavaan keskusteluun perustulon konsepti ja vasta sitten takertua seikkoihin, kuten sen tarkkaan summaan kansalaista kohden.

Sitäpaitsi Jaana Pelkonen julkkiskansanedustajana itse vastaanottaa kyllä täysin vastikkeetonta rahaa useamman tuhat euroa joka kuukausi. Tätä ennen hän oli TV-juontaja nätin naamansa ansiosta. Siksi hänen itkeminen vastikkeettoman rahan moraalittomuudesta on vähän hassua.

Tämä blogi on silti aivan merkityksetön, sillä Jaana on jo kommentoinut kirjoituksensa saanutta kritiikkiä:

"Kiitos tähänastisista kommenteista. Ne eivät kyllä harmi muuta mielipiteessäni esiintuomia tosiasioita. Ja kuten osan kommenteissa on todettu, tässä asiassa kyse on arvoista ja maailmankatsomuksesta. Mikäli raha tulee automaattisesti, se ei poista kannustinongelmia - päinvastoin. Kynnykset poistuvat." - Jaana Pelkonen.

Suomeksi: "Mä oon nainen ja voin olla tätä mieltä, jos haluun!"

pökköNyt ois niinku ne vaalit.Luonut: pökköSunnuntai 17.04.2011 11:25

Muistakaa ihmiset äänestää. Ei oo iso vaiva. Josko saatais jottain tolkkua ens kaudelle.

erisgummaTyö tekijäänsä siittääLuonut: erisgummaMaanantai 22.11.2010 07:02


PITKÄSTÄ AIKAA minusta sinä peilaat itseä -BLOGI KIRJOITTI MINUA::
Työ tekijäänsä siittää
NYT SAA TÄÄ JO RIITTÄÄ
« Uudemmat - Vanhemmat »