IRC-Galleria

Jeeeah. Oon maalaillut ja piirtänyt parin viikon aikana enemmän kuin pitkään aikaan. Ja huomannut osaavani tehdä sitä, alkutaipaleissa kylläkin, mutta huimaa kasvua. Fraktaali-juttuja, skitsoja värileikkejä jne. omalla tyylilläni.

Ja tajusin juuri, kuinka ylpeä voin olla itsestäni sen suhteen, miten helvetisti oon vähentänyt päihteidenkäyttöä viime kuukausien aikana. Selvinpäin oleminen on helpottunut huomattavasti henkisella skaalalla, ei ahdista enää niin lailla ja jaksaa kuitenkin duunailla juttuja, vaikka tuntuis hyvältä kuitenkin skarpata saamattomuutta pois ja lähtee enemmän virtailemaan siistien juttujen pariin.

Söin tänään pitkästä aikaa rauhoittavia (kävin tosiaan psykiatrilla tänään, ja tarkennus - söin yhden tsibaleen moxeja) ja huomasin heti niiden positiiviset vaikutukset muhun; turha hektisyyden tunne ympäristön suhteen katoaa; keskittymiskyky paranee ja sosialisoidun, koska levottomuus ja ahdistus lievenee. Ja ylipäätänsä jaksan keskittyä olennaiseen, niihin asioihin, joita pidän tärkeinä tai työstettävän arvoisina. Hyvin positiivista on myös se, että en oo tosiaan tarvinnut niitä pitkään aikaan, tai siis joskus on ahdistanut niin paljon et ois tehnyt mieli, mut en oo frendeiltä poistanut vaan antanut sen olotilan tulla ja mennä. Hyväksyntä ja antautuminen on kaksi parasta lääkettä ahdistuksen hoitoon, voisi sanoa.

Fiilis on hieno. Työpajalla on ollut hauskaa ja luovaa, ja huomenna uimaan ja Käpylän kyläjuhlille tanssimaan Puppa J & Punky Reggae Bandin tahtiin. Nyt lähden koiran kanssa ulos Korsoon viilistelemään.

Kiitos tästä kaikesta, itselleni että kaikelle kaikkeudelle.

Olet valheenpaljastin itseni ja todellisuuden välillä.

Illuusiot kuolevat
maailmasta
itsestäni,
jäljelle jää olennainen.

Puhdas ilma jota hengittää.