IRC-Galleria

/// EDIT: Lähetys kuunneltavissa arkistosta. ///

http://radio.olotila.net sunnuntaina 19:oO.

Kuinka päräyttävä elämä toteutetaan? Miten filosofisesta jumituksesta pääsee todelliselle, tuntuvalle tasolle? Kuinka päänsisäinen pesukone saadaan tuottamaan puhdasta pyykkiä?

Miksi et jo tee asioita jotka tuntuvat siisteiltä ja joita kaipaat? Hä?

Kuuntele inspiroidu mullista elämäsi nyt. Mielikuvitus synnyttää meidät.




Sivulta nuoltavissa myös vanhemmat lähetykset.

Huh.. uudenlaisia kokemuksia. Odotusta. Innoitusta. On älytöntä muuten havaita runoudesta, kuinka oma suhtautuminen maailmaan ja itseen muuttuu.. itseni kohdalla positiivista. Kun vertaa laitosaikojen tai viime syksyn runoiluja nykyiseen runouteen ja viilikseen, olen tyytyväinen suuntaan.. suuri epävarmuus, pelko ja ahdistuneisuus ovat alkaneet pikku hiljaa väistyä positiivisten vibojen ja tämän kaiken ihmeellisyyden hämmästelyn tieltä. Tai pikemminkin voisi sanoa, että positiiviset asiat elämässä ja yleisen mielialan koheneminen ovat tehneet osansa sen kanssa, että olen oppinut suhtautumaan mielen pimeisiin puoliin järkevämmin. Ne on vaan ajatuksia, niitä tulee ja menee. Ahdistus tulee ja menee. Ei sitä pidä ruokkia sillä, että pelkää itsessään sitä ahdistuksen määrää. Rosa sanoi tänään hyvin, ei pidä hämmästellä tai pelätä omia ajatuksiaan tai kelojaan. Jos niitä alkaa pelätä, sitten vasta alkaakin tulvia niitä syitä pelätä itseään. Tuskin kirjoittaisin tätä tekstiä jos mulla olis oikeesti syytä pelätä itseäni. :)

Mutta pikku hiljaa.. ei saa rakentaa pilvilinnoja. Vaan keskittyä olennaiseen ja kaikkiin juttuihin, joista saa kiksejä, jotka vievät eteenpäin.

Rakkausi menossa. Ja huimia kokemuksia tulossa varmasti.. on ihanaa oottaa jotakuta kotiin. :))

Kiitollisuuden tunne.

Tajusin käyttäessäni koiraa ulkona sen potentiaalin joka minussa on entistä paremmin.. niin kaiken kokemisen kuin ennen kaikkea luomisen suhteen. Tekstini parantuvat aforismi aforismilta, lyriikka lyriikalta.. nykyään pystyn säveltämään ja keksimään hienoja basso- ja kitarajuttuja. Ja keksimään kauniita laulumelodioita. Ja jengi on sanonut diggaavansa mun tekstejä. Ja osaan fiilistellä. Ja tiedän että pystyn viedä tätä juttua vaikka kuinka paljon eteenpäin, kun vaan jaksan uskoa itseeni ja tehdä sen eteen työtä, jota teenkin paraikaa, ja päivä päivältä enemmän. Huh. Uskomatonta. Tällaisia viiliksiä mulla ei oo pitkään aikaan ollut oikeesti. Ainutlaatuisuuden tunne.

Jumankekka.

Löysin tänään itsestäni ihanaa positiviista muutosta eräiden asioiden suhteen.. :) ja huh. On hyvät meininkit ! Tapasin paljon tuttuja työpäivän aikana, kirjoittelin paljon riimiä, piirtelin ja positiivistelen! Vielä täs illan aikana kaikkee mukavaa! Ois kiva lähtee johonki tanssiaisiin täl hetkel! Mut taidan jättää ruokaan, salkkareihin, saunaan ja iltalenkkiin!

Löysin yhen ihan vitun hyvä vanhan levyn. RJD2:ta, Ezkimon Matti ja Maija, Plutonium 74, Keramick & Lobo, jotain konemusaa ja muuta räppii, vanhoja lemppareita joita ei oo luukkuttanut kuukausiin!

Dokasin tos 10 päivää putkeen.. akut nollattu mut sellassii juttui tapahtunut tässä et eipä oo samanlainen morkkishelvetti, "en osaa helliä itteeni" -olo mikä yleensä tulee tommosten ja pienempienkin putkien jälkeen..

Mut joo meitsistä tulee Suomen johtava pandojen pelastaja, koulutus alkaa ens keskiviikkona.. huh. on kyllä tapahtunut paljon asioita pienessä ajassa. Positiivisia, nyt meitsi haluu vaan hymyillä koko ajan ku se on ollut aika vaikeeta tuottaa ilman edesauttavia substansseja kauan..

Lyyrinen oivallus illalta, kun on alkanut tajuta ja tehnyt asioita sen eteen mitä minä tarvitsee.

Kansan elinkeinona itsepetos, valhe ja isot rahat
mä tarvitsen vaan taiteen, rakkauden ja täyden mahan.

Kitaransoitto on ihan saatanan siistiä taas pitkästä aikaa ku on enemmän alkanut soitella. Ja laulaminen. Ja nostalginen musiikki. Ja kaunis tyttö. Ja saunominen. Ja tee. Oikea lääkintä. Ja usko itseen. Ja flippaaminen. Ja innoitus uusien asioiden ideointiin ja toteuttamiseen.

Räppisessiointikin jatkuu taas tällä viikolla mitä todennäköisemmin.. Nykäsen sanoin, elämä on laiffii.