Tämä sivu käyttää evästeitä palveluiden toimittamisessa, mainosten personoinnissa ja liikenteen analysoinnissa. Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön.
Lisätietoja
Hae
Kirjoita tähän nimi tai nimen osa aloittaaksesi hakemisen.
Hakua tehdessä tapahtui odottamaton virhe. Yritä hetken kuluttua uudestaan!
Hakusi ei tuottanut tuloksia. Ole hyvä ja yritä toisilla hakusanoilla!
"Laivoja rakennettiin lähes kaikissa rannikon kylissä aina 1900-luvun alkuun saakka. Talonpoikaispurjehtijat kulkivat laivoillaan pääasiassa Pietarin, Inkerinmaan ja Viron satamissa. 1930-luvun lopussa noin 300 koivistolaista sai vakituisen tai osittaisen toimeentulonsa merimiehen ammatissa. Kalastusta harjoitettiin saariston ja Koivistonsalmen rantakylissä sekä talvella, että kesällä. Koiviston salmen Möllikänniemessä oli Itä-Suomen paras merisatamapaikka. Saaristo suojasi sitä tuulilta ja aallokolta ja merivirrat pitivät sen sulana muita Itä-Suomen satamia pitempään. Satamaan johti 9 m syvä väylä. Möllikän satama yhdessä Makslahden sataman kanssa oli vuonna 1933 Suomen satamista kuudenneksi suurin ja vientisatamana viidenneksi suurin." luovutettukarjala.fi
"Jossakin elämän vaiheessa jokaisen koivistolaispojan haaveena oli merimiehen tai laivanpäällikön ura. Sellaista miestä ei juuri pidetty "täytenä miehenä", joka ei ollut tehnyt ainakin yhtä merimatkaa. Venäjän aikana piti käydä Pietarissa , myöhemmin taas Tanskassa tai Englannissa. Nuorta miestä, joka jäi kesäksi maalle maatyöhön, pidettiin melkein tylsänä (Leena Rossi, 2003,222: Koiviston arkielämää 1880-luvulta 1930-luvulle/Jukanen 1975,166,Itäranta 1932).
"Koivisto, Johannes, Säkkijärvi ja Virolahti olivat 1800-luvulla rannikon tärkeimmät purjehduspitäjät, ja niissä rakennettiin halkokuuttien lisäksi myös kuunareita ja prikejä ja lopulta muutamia parkkejakin" (Leena Rossi, 2003, 218: Hoppu 1953b,182)