IRC-Galleria

mulla on kuivat kädet, samu toivottaa kaikille hyvää yötä

Ja niin päätit pukeutua tähtipölyyn ja synnyttää myrskyisässä kohdussasi elämän siemeniä, soluja

tämä on ylistyslauluni sinulle, äitini maa

ja aloin imeä

rintasi ovat kuin korkeimmat vuorennyppylät lumipeitteineen

ihosi pehmeä kuin rehevin multa, jossa
kaikella on tilansa kasvaa

ja genitaalichakrasi ottaa vastaan
kuihtuneimmankin siemenen,
saattaakseen sen kauneimpaan kukkaansa

mutta päättömältä tunnut, vaikka niin hienovaraiselta
tuntuu kaaoksen leikki
kun kaikki on

temmeltävät hiukkaset, kosmisella aallonharjalla

käsinkosketeltava on kauneutesi, vaikka
kuulen, haistan, tunnen, näen ja maistan
vain murto-osan olemisesi
taianomaisuudesta

salaisuuksia kun tunnut viljelevän sisälläsi,
lokeroiden oman osansa niistä
kaikkeen olevaan
juuri niin kuin oletaan -
mysteerissä kuiskauksesi mahdollisuuksista kuuluvat

äänesi resonoi lukemattomilla muodoilla
lintujen lauluissa, järistyksissä maan
ja ukkosessa joka tuhkasta metsän uudistaa

luo liekkien tanssi kasvualustaa

voimannäytteesi purkaa suoraan ytimestäsi
kuoresi alla vellovan levottomuuden
ja tapasi liikkua, kuin laatat,
jotka luovat mantereita ja säröjä hataraan pintaan

kaikkialla olee, ole ole olee

energiasi ammennat kaukaisesta valosta
joka myös valaisee kaiken hengittämään samassa tahdissa

sinun syleilyssäsi olla, äidin hoivassa
äidin, jonka voimavarat ovat valtavat

mutta äiti, sinäkään et ole yksin,
vaikka sinusta tuntuisi siltä itkiessäsi koskien kovimmat kuohut tai päästäessäsi valloilleen korkeimmat tsunamit

tähtiputkemme ovat löytäneet jo monta kaltaistasi, ja koko universumi vaikuttaa olevan kuin muovattu elämän synnyttämistä varten

se on kuin vettä vaan, kun alkaa vaan.

Yksinäisyys, kaiho ja rakkaus... Voi vittu mikä sillisalaattipakkaus...
Ajatuksia niin paljon sekasin, pistää pään ihan sekasin...
Mieli liikaa menneessä, ajatukset liikaa tulevassa, mutta minä olen tässä...

Miksi muutos on niin hidasta? Ehkä huomenna...

Kuka näkisi sisälleni, syvälle sieluuni?
Kuka näkisi yksinäisyyteni, avaisi kuoreni?

Vaikka en sanoisi mitään, niin aurinko nousee silti aina...

Minun tieni näyttäköön kuka minä olen.
Ja kun vilja on kylvetty, se on tapahtunut.

On tunne tää aivan uus o.o

kameli : "mä kirjoitan leualla. snniitä tulee runo. "

kamelin runo : DSDSDSSDDCFVGHNHJ lkööäojurnhhhhhnbnkj
BNBHGVDHYJMK,JHGTREWRTFGHJ,.MJHGTRETHYJUKµMNJKL

herkkää eikö ?

JA PYYHE RAISKAS SEN JALAN ÄSKEN.

Muistan tämän hetken, kurkotan siihen nyt.
Otan kiinni tunteesta, kurkotan syvälle.

Palaan samaan tunteeseen ja liu-un eteenpäin liukkaasti, samalla salamankirkkaasti muistaen tämän hetken tärkeyden.
Ajattelen ja koen itseäni, samalla nähden tämän hetken jalouden.
Muistutan itseäni valehtelematta ajatuksistani, samalla nähden valon kirkkauden.

On joku muuri jota en näe. Ehkä se on niin ohut.
On joku este jota en koe. Ehkä sitä ei olekkaan olemassa...

Missä olet sinä jota voin rakastaa?
Missä olet sinä joka minua rakastaa?

Rakkaus valon virtaa kuljettaa.
Pimeys koitti pelottaa.

Pelot ja viha illuusiota vain.
Rakkaus, ilo ja nautinto, niistä mä turvan sain.

Me uimme virrassa rakkauden.
Me näemme valon kirkkauden.

Jotkut kuitenkin vain uinuvat, itseään huijaavat.
Pian hekin heräävät aamunkoitteeseen, auringonpaisteeseen.

Katso kohti valoa, kulje valossa, ole valo.
Sukella siis kohti valoa, sillä sieltä löydät oman tiesi.
Tässä jossain piilee viisauden siemen... se olet sinä.

Aika vaa tihenee ku ääni vaa kähenee,
Totuus viiltelee ja vippini vähenee,
Mahikset loppuu ja saldo vaa tippuu,
Uutta vippii en voi tilata ees vittu,

Saatanan pitkää virttä nyt kirjotan,
Saatanan sitkeää mielialaa virvotan,
Nyt ei auta pitää kiirettä hoppuu,
Ei voi ku venata et kuukausi loppuu,

Saldo on auki mut sitä ei oo tarpeeks,
Kympin lisäystä sanoisin jo aarteeks,
Saa nähä mihin tää vuodatus johtaa,
Nosta vaa otsaas mä lopetan tän kohta,

Vuos lisää vippii ja antaisin tippii,
Runsasta juomarahaa saisit nyppii,
Huomenta rouva onks heittää kymppii,
Kas normaalijäsenyys se keittää ja tympii..

Löysin totuuden.
Se ei ole yhteiskunnan totuus.
Se ei ole koulutuksen totuus.
Se ei ole ministerien ja valtion totuus.
Se ei ole opettajien totuus.

Se on oma sisäinen totuuteni.
Se on sydämeni totuus.
Oma valoni.

Kuuntele sisintäsi, niin sinäkin löydät oman totuutesi.
Kuuntele sydäntäsi, niin löydät valon.