IRC-Galleria

Helpus - Kaikki on susta kii

En olis ikin uskonu mihin kaikkeen must on
Mut ei saa odottaa liikoi viel kaikki alus on
Pää kylmän mut korkeelle tavotteet
Vaan meet ja teet, susta lähtee alotteet
Tiedän mihin pystyn, haluun ylittää itteni
Ei puutu itseluottamusta, nyt alko tää peli

Hei ei välii mitä muut sanoo, kaikki kii susta
Kyse on halusta, ain voit alottaa alusta
Mahdollisuus edetä ja nousta kauas
En todellakaan lepää rauhas, mun toiveet ei oo haudas
Jokainen hetki hauras, tehään niist kestävii
Kaikki on musta kii, ha, en aio hävii

refrein:
Kyl kaikki vielä selvii, on suurii suunnitelmii
Ne toteutuu kerkii, kaikki on susta kii
Kyl kaikki vielä selvii, on paljon suunnitelmii
Ne toteutuu kerkii, kaikki on susta kii

Jo liian pitkä alamäki saattaa epätoivoon ajaa
Ei muka syytä elää vaik elämänkaari vajaa
Luovuttaa ei saa, pakko tavotella taivast
Oot vääräs sanoessas, et sääli on sairast
Vaik kaikki kaatuu niskaa, kaiken voi fiksaa
Riskit otetaa, mahdollisuuksii ei saa missaa
Mä tappelen vastaan, kunnes kaadun maahan
Tavoitteiden eteen raadan ja aion ne myös saada
Mitä haluun ja pelkään kulkee käsi kädessä
Onni siin edessä, kuolema heti vanavedessä
Ei tietoo tulevasta, panostan tähän hetkee
Ei tietoo tulevasti, mut tavote on selkee

refrein

Välil pelkää herää, kylmä aamu, kaikki kaatuu
Laatuun panostaa pitäs aikuistuu, varttuu, haihtuu
Jos juokset tiehes ja annat haaveet pois valua vierest
Pidä mieles, kaikki on vaan susta kii
Vartioi sun unelmii, haaveisiin pääset kii
Niinku ne siit vaan todeksi muuttaa
Ilman unelmia elämäs ei oo tulevaisuutta
Sä itse itsesi ylös talutat, läpi pisteen
Jonne haluat, jos haluat, et kaipaa apua
Nyt kapua ylös, pidä unelmista kii
Koska loppupeleissä kaikki on susta kii

Kyl kaikki vielä selvii, on suurii suunnitelmii
Ne toteutuu kerkii, kaikki on susta kii
Kyl kaikki vielä selvii, on paljon suunnitelmii
Ne toteutuu kerkii, kaikki on susta kii
(2x)

Jea
Kato ympärilles

Oon nähny tän sairaan maailman kauneuden
Ihmisen mielen vankilan ja vapauden
Kaiken draaman, murrettui selkärankoi
Petetty naama, kaappi täynnä luurankoi
Ongelmii rankkoi, viillettyi käsivarsii
Ja haavoi, joit ei voi enää yhtee parsii
Oon nähny nää kadotetut lapset
Miten masentaa jengin apeet katseet
Nähny aseet, jotka elämän katkasee
Miten jengi syyhkii et sais aineisii satasen
Nähny vääryyttä, loputont itsekkyyttä
Miten jengi omist ongelmistaa toisii syyttää
Nähny rakkaut, jonka myrkyttää pelko
Järjetön vihaa, jost ei voi ottaa selkoo
Nähny yksinäisii, ja mieli etäisii
Venaamas et painajaisest heräisi

kertosäe:
Vankina täs maailmas
Kiinni sidottu mun kädet ja sydän
Mun mieli kahlittuna, on pakotettu näkee enemmän ku mitä pyydän
Vankina täs maailmas
Kiinni sidottu mun kädet ja sydän
Revin itteni irti kahleista, ja pystyn taas näkee kaiken hyvän

Oon kans nähny kääntöpuolen
Miten pieni ihminen ylittää korkeimmankin vuoren
Ja pahimmankin huolen ja pahimmankin vuoden
Miten kaikki paska järjestyy huomen
Ja se mieles osataan uskoo parempaa
Pienist ilon palasist uskoo rakentaa
Nähny miten veri vettä sakeempaa
Ja kaikki tunteet materiaa vahvempaa
Miten uusien vanhempien silmät loistaa
Ku ekoi kertoi saa sylis pidellä esikoistaan
Ja tyhjäst saa pienet jos jaksaa uurtaa
Ja nähny miten sit pienest syntyy jotain suurta
Mont auttavaa kättä, tukevaa olkapäätä
Nähny miten kerranki miten meil kaikki hyvin tääl
Vilauksen siit jos kaikki keskenään rauhas ois
Ja jokainen sais aikanaan nukkuu rauhas pois

kertosäe

Se on jokaisen oma valinta
Kattooks syvemmälle vai tyytyyks pelkkää pintaan
Mä runnon näiden muurien läpi
Ja nään rehellisii ihmisii ja tosi ystävii
Monta rumaa ja kaunist ajatustaki
Paljon onnee, mut paljon tuskaaki
Paljo pahaa, mut rakkaut enemmän ku rahaa
Mitä sä näät?
Oot sä vanki vai vapaa?

kertosäe

Vankina täs maailmas
Mut mä haluun olla vapaa
(2x)

kertosäe

*Eka ekat deitit eka johtaa halauksiin,
halaukset suudelmiin, suudelmat lupauksiin,
lupaukset seksiin, riitoihin, ongelmiin,
ongelmat eroihin, pirstoutuneisiin unelmiin.
Miksei koskaan pysty tajuta ajoissa?
Miks tarpeeks arvostaa toista vast sit ku se on poissa?
Just sillon, ku virheit ei voi korjaa enää.
Liian helppo pitää kaikkee itsestäänselvyytenä.
Hassuu, miten yhes hetkes kaikki muuttuu
Yhes meil oli niin paljon, mut nyt se kaikki puuttuu.
Mut kai täst kaikest selvii jotenkin
ja kaiken tän jälkeen ollaan vahvempii jotenkin.
Ja tuut ain olee mun sydämes se pala.
Mis saan sut taas hymyilee, saan sua taas halaa.
Ja ehkä näin oli parempi molemmille, et mentiin erilleen.
Haluisin sanoo niin paljon,
mut en saa ees puolii paperille,
mut mä lupaan kertoo ne loputki.(ku nähään)
Ja ainoo mitä toivon, et sul on kaikki hyvin,
koska sillon mä tiedän, et mul on kaikki hyvin.

Niin monet sanat edelleen kaduttaa mua
oikeesti ikin ei ollu tarkotus satuttaa sua. (2x)
(anteeks)*

Vaik maata tallos toisel puolel palloo, täl planeetal on yks, joka huolet seuranaan valvoo
Meijän välil side jota ei voi murtaa, älä itke äiti, sä huolehdit turhaan
Kasvatit selviytyy, arvoja oikeita, vaikken aina ookkaan täyttäny sun toiveita
Oot saanu häpee, kun noi poikaas syyttelee, laittakoot putkaan, pahin rangaistus sun kyynelees
Annoit kodin josta hyvä ponnistaa, tasapainosen perheen, näin harvoin onnistaa
Mä lensin pois, on siitäkin jo aikaa, mut kukaan toinen ei voi koskaan ottaa sun paikkaas
Pappia toivoit, mä fisua join vaan, mut nykyään laitat mun levyn hymy huulil soimaan
Mitä tahansa saa tapahtua, kaikest huolimatta rakastan sua

kertosäe:
Äiti älä oo huolissas, kyllä mä selviin, etin omat ratkasut mun ongelmii
Älä menetä mun takii yöunii, vaik mä tiedän et se on äitien duunii
Älä oo huolissas, kyllä mä selviin, etin omat ratkasut mun ongelmii
Ja vaik oon elänykkin niin ja näin, kaikki menee vielä parhain päin, älä oo huolissas

Vanhuus ei tuu yksin, ikä kangistaa, mut et oo antanu terveydentilan lannistaa
Eteenpäin rollaattorilla, elämä huojuttanu, arkipäivän sankari, heikommat ois luovuttanu
Selvisit niukalla, vaik rahat oli tiukalla, hoidit duunin ja huushollin ku faija reissas maailmalla
Kasvatus lempeetä, mut säännöt selkeitä, eikä mun konnankoukut oo ollu sun virheitä
Tiedän et oon aiheuttanu unettomii öitä, helpomman elämän halusit mulle, ja toisii töitä
Koettelemuksii paremmilki perheillä, älä huoli mutsi, en oo enää pahoil teillä
Annoit mun ite päättää mikä tääl on tärkeetä, paljon houkutuksii, mut opetit käyttää järkeä
Ja kiitos tuesta mun reitillä, ilman en ois pärjänny millään

kertosäe

Oon nähny ja tehny paljon, en vasta alottele, mut kyllä mä tajuun miks sä vieläki varottelet
Sydän syrjällään, äiti älä pelkää, paheitten määrä on vakio, enkä hanki enempää
Toit mut tänne, annoit lahjoista suurimman, sain sut äidikseni, mul on ollu tuuria
Jaksat vielki panostaa mun elämän eväisiin, maksan viel takas tekemällä susta isoäidin

Kato äiti, ilman käsii, nii me tehtiin, tyhjänä kankaana kasvettii ja ihmeteltii
Nyt mun opittava tästedes ominpäin, sä oot jo tehny työs, nyt se on kotiinpäin
Et sä jaksat neuvoa, tukee ja kannustaa, leluton lapsuus opetti mitä arvostaa
Siks mä selviin nyt omillain, kato äideistä parhaimman sain

kertosäe

Fintelligens - Vaan sil on väliä

Mil on oikeesti välii, mieti oikeen tarkkaan
näit asioita mistä pitäs pystyy oikeet valkkaa
Ku vaa pysyis pää kasas, se on oleellista
et menestys ei tehny must enemmän onnellista
Enkä jaksa enää klubeil höyssei mittaa
mieluummin yksin himas pari tiputtavaa kittaa
Monta kertaa meinannu tän räppi-shitin quittaa
ku negatiivist energiaa on vaikee ohittaa
Mut frendeille täytyy sanoo sen verran:
ootte auttanu mua jatkaa enemmän ku kerran
Ilman teit en ois pärjänny ainaki mä veikkaan
ja mun perhe, se on se oleellisin seikka
et on onnellinen ja tekee mist diggaa
ja kantaa vastuun ku sattuu astumaan vikaan
Ja ois pitäny jälleen tajuu heti kärkeen
kuka jää tänne mun jälkeen, vaan se on tärkee

kertosäe:
Mil on oikeesti väliä? Mikä lopulta on tärkeintä?
Mikä oikeesti merkitsee? Mitä mä tarvitsen?
(2x)


Kokemusten summa, biisi neljä, kaikki mil on välii
se on se peruskallio, mä luotan mun ystäviin
ainoot ketä mut tuntee, kenelle voi jutut purkaa
ja mä oon täs myös teille, ette luota muhun turhaan
Vaik oon erakkoluonne, se ei oo dissii teille
mikä sun elämäs merkkaa jos pysähdyt ajattelee?
Puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä
vast ku jotain hävii arvostaa sitä mikä on jäljellä
Ja mul on hiphop, saan harvoin onnee muualta
ja monet asiat raivannu sen tieltä tai alta
mut tarviin rakkaut ja tukee, vaik tuntuu mahottomalta
nyt vast oivaltaa, en tarvii loistoo valtaa
kuhan oon onnellinen, muuten ei välii millään
sen vuoks luopusin kaikest, edes räpäyttämät silmää
ja vaan sil on välii, ja raha mene rahan luokse
mut ei frendien edelle tai väliin

kertosäe

En tarvii, näit gearei tai linkkei, en tarvii
en tarvii. näit höyssei tai drinkkei, en tarvii
Mä tarviin, frendit, perheen ja rakkautta, mä tarviin
mä tarviin, läheisyyt, tilaa ja vapautta, mä tarvitsen

kertosäe

1) Millä nimellä esiinnyn kännykässäsi ?
2) Kuinka tärkeä olen sinulle ?
3) Mitä sanoisit/tekisit jos kuolisin ?
4) Rakastatko minua ?
5) Jos saisit pyytää minulta mitä vain mitä se olisi ?
6) Kerro yksi muistosi/haaveesi minun kanssani.
7) Halaisitko minua ?
8) Voisitko suudella minua ?
9) Voisitko nukkua kanssani?
10) Voisitko olla ystäväni?
11) Voisitko itkeä takiani?

>>>Pojan piti mennä opiskelemaan ulkomaille, mutta tyttö ei halunnut hänen lähtevän. Pojan oli >>>kuitenkin pakko lähteä niinpä hän halasi tytön viimeistä kertaa. Poika lähti ja jätti tytölle >>>jäähyväiskirjeen.

>>>kirjeessä luki:

>>>''Minä vihaan sinua eniten tässä maailmassa! Vihaan sinua niin paljon! Meillä oli surkeita yhteisiä hetkiä, ja toivon että unohtaisin sen kaiken! Haluan unohtaa sinut ikuisiksi ajoiksi!''

Tämän jälkeen tyttö itki tosi paljon ja hän halusi mennä jonnekkin ulos jossa ei olisi muita. Hän otti takkinsa samalla mukaan kun lähti kotoa pois, kun tyttö laittoi takin päälle ja sujautti kätensä taskuun hän tunsi että taskussa oli jotain, hän löysi lapun taskustaan ja luki sen.

lapussa luki:

''En halunnut sinun isän huomaavaan tätä. Se mitä kirjeessä kerroin oli totta,mutta vaihda ensiksi pari sanaa kirjeestä.''

''vihaa=rakastaa, surkea=ihana, unohtaa=muistaa''

Tyttö tajusi että poika todellakin rakasti häntä, poika oli sujauttanut lapun tytön takin taskuun sillon kun he halasivat viimeistä kertaa.

Tämän jälkeen tyttö lähti onnellisena kotiin, hän avasi television ja siellä kerrottiin että lentokone oli tippunut, nopeasti tyttö tajusi että se oli se lentokone jolla poika lensi. Hän itki suunnattomasti ja yritti hillitä itseensä mutta hän ei onnistunut siinä. Hän ei kestänyt elää ilman poikaa. Niinpä hän tappoi itsensä, koska hän halusi päästä pojan luo.

Totta puhuen poika ei suinkaan kuollut, hän ei mennyt siihen koneeseen joka tippui, vaan hän rakasti ja ikävöi tyttöä niin paljon että tajusi ettei hän voinut lähteä. Hän halusi olla tytön kanssa koko elämänsä. Kun poika kuuli tytön kuolemasta hän ei kestänyt sitä ja hän tappoi itseensä.

Nyt he elävät onnellisena ja vapaana taivaalla, he tulevat aina muistamaan tämän, aina ja ikuisesti.

''Jos rakastat joka kuta yhtä paljon niin kopioi tämä päiväkirjaasi''

Tiesin että tässä käy taas näin,
nyt tajuan kun et ole enää minun
että mitä oikeesti merkitsit minulle:
KAIKKEA, SÄ OLIT MUN VALONI,
SUN TAKIA MÄ JAKSOIN AINA
AAMULLA NOUSTA SÄNGYSTÄ JA
JAKSOIN SEURAAVAAN PÄIVÄÄN KUN
TIESIN ETTÄ TAAS SINUT NÄÄN.


"itken yksin sängyl mitä muuta voin enää tehä
kaikki on nyt ohi, oli aika siivet poikki vetää
en haluu tätä, en haluu ettei enää nähä
rakastan sua, ilman sua mä en pysty elää
tein sulle pahasti, ja pyydän anteeks siitä
mut en voi sanoo mitää, sanat ei vaa riitä
olin surullinen, ja tarvitsin lohduttajaa
ei tää lohduta, mut en halunnu satuttaa
en voi palaa ajas takas, enkä sua takas saa
enkä sitä aikaa mitä kaipaan
joka päivä, ja kelaan et saan herää vierestäs
mut ei, ja siks mun silmät nyt verestää
kaikki kävi nopeesti, ja sit sä olit mennyt
nyt oon yksin, enkä ikin oo näi pelännyt
kaiken oon menettänyt, kaikki on nyt poissa
ja tiedän etten saa sua takas enää koskaa"

"okei mä myönnän, se ei ollut eka kerta
voitko kuunnella mua ees tän yhen kerran
vuodan nyt verta henkisesti, ja oon rikki
vaik satutin, niin mä rakastan sua silti
hei kulta kiltti, anna mun vielä yrittää
lupaan olla tyrimät, etkä tuu pettymää
olin rehellinen, mut mikää ei kai auta
kuuletsä, mä pyysin jo anteeks jumalauta!
munkin on paha olla, et oo meistä ainoo
kaikki ne hetket pään sisällä mua vainoo
oisin tehny kaiken toisin, tekisin jos voisin
sun aina oisin, enkä koskis edes toisii
tehty on tehty, anteeks antoo et ees harkitse
ehkä oot nyt onnellinen, etkä mua tarvitse
enää, enkä oikeen voi käsittää
mut ihmisen arvon tajuu vast ku menettää"

<''3 oon tosi pahoillani kaikesta kulta.

Tuuli on kääntynyt, ilma on kylmempää
yksin kuljen tätä polkua, en nää enää
sua
valuu kyyneleet poskella,
taas maailmassa hävinneitä rangaistaan
yksi miljoonasta, yksinäisestä,
milloin maailma yhden kerran tätä kestää
mutta kun elämässä on tarkoitus epäonnistua,
siitä pieni poika masentuu

Peiliä katsoin, mitä siellä nään,
tuskin ymmärrät säkään kun en ymmärrä mäkään
tänään yritän mä silti eteenpäin skarpata,
väität et oon ilonen, ei siltä vaikuta,
koska mulla ei oo sua enää,
enkä usko, että sua koskaan enää nään,
mieleni on etä hyvistä ajatuksista,
joka valokuvasta sun naamas peitän ruksilla

Avaan silmät yöllä ja kiroilen ääneen,
mietin sitä kaikkee mikä meistä taakse jäänee,
nousen ylös, tuijotan peilikuvaani,
ne sanat rakkaudesta, kaikkee sitä lupaakin.
Luulen, että elämä on pelkkää uniikkitarinaa,
lappu seinäs 'ota lääkkeet jos masentaa'
tunteet velloo, ne mun silmäkanavani avaa,
käsi kiinni puukos, katse seuraa verivanaa

Jos joku kertoisi mitä mä tääl vielä teen,
ottais kädestä, taluttais huomiseen,
sä siellä, mä poissa, onnellinen loppu vain tarinoissa,
niinkuin maa alta pettää on kulissit pettäneet jo,
nyt kun molemmat on näytelleet osansa voidaan riisua naamiot

Valutan silmäni, kynästä lattiaan,
murtunut sydän hakee musasta tahtia,
tunteet on sekasin, kipu haluu elää jo,
kuolema tämän kaiken kohtalo on
Jotkut lähtee aikasin, toiset jaksaa odottaa,
mul ei riitä usko, että tois parempaa huominen,
nähty tää kaikki on, tähdetkin taivaalla unohdetut on

Pakko on yrittää sut unohtaa kokonaan,
pakko yrittää, mutta onnistuuko mokoma,
en haluu olla kotona, en haluu enää elää,
haluun enkelien lailla vapaana tuol taivaal lentää,
enkä tuntee yksinäisyyden tuskaa,
enkä yksinäisiä laineja rustaa, tai pukeutuu mustaan,
olla yksin illan ritari,
sydämeni särkyneen mä peitän mustaan viittaani

Katson, katos nään kasvot kalpenevat,
viikate heiluu, kuittaa meidän kaikki velat,
on maassa, se tapahtuu taas mulle,
kuinka sairas voi olla tämä yksi tunne,
mä uhrasin kaiken, katso mitä teen,
tää johti masennukseen,
elämäni ilon multa veit,
mä en jaksa enää, alan ottaa enkeleitä kii,
kiitos anteeks näkemiin

Kumpa vaan pois pääsisin täältä,
sydän sielu on pelkkää jäätä,
mä en halua tuntea mitään,
silti kuorma kasvaa taas lisää,
en oo syytön enkä yksin syyllinen,
en vaa haluu niitä hetkii uudelleen elää,
ne toistuu päässä niinkuin kaiku, ne ei lähde pois

Viimeistä kertaa katson sun kuvaasi,
heijastuu peilistä minun oma kuvani,
kyyneleet on kuivunut, peittää veri lattian,
kuulen sydämeni kuinka hidasti se tahtiaan,
aukenee ovet pääsee kirkas valo sisälle,
valkoisia hahmoja kädestä mua pitää ne,
katos kipu ranteesta, sydän palas rytmiinsä,
elämän tarkotus koittaa jaksaa yrittää.

Nyt kun katson peiliin ei kerro mulle kuvastin,
et kuka on mun nainen kuka rakkautensa lupasi
mun kanssa jakaa aina, mut lupauksesi hukkasit,
siks mun mielestäni alkaa katoamaan sun kuvasi,
mut rakkaus rinnastani ei tuu häviämään koskaan,
nostan katseen ylöspäin ja toivon, että kohdataan,
toivon, että oisit täällä siksi halaan ilmaa,
mä tarvitsen sua, koska nyt on sydän palasina

sä lähdet se sattuu miten häviskään kaikki mitä oltii luvattu,
näin se menee näin ne kyyneleet vähenee ja sun kuvas hälvenee,
en mä voi alkaa hyvästei jättämään, muuta arkkuun peittämään,
viimeks lähti vaari, ei se ole mun vuoro.
(ei se ole mun vuoro, ei se ole mun vuoro)

en saa meistä edes muistoo mukaan,
sinne mistä palaa ei kukaan,
sä tuut takaisin jos se on tärkeää,
jos et, etpä voi satuttaa enempää.

Sydän palasina, maassa rikkinäisenä,
kyllä se viel korjataan jonain päivänä,
palat on sulla kokoo mut ja pelaa,
toivon sun olevan vika näky vieres kun mä delaan.

Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika. Hänen isänsä antoi hänelle pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran kun hän menetti malttinsa, hänen tuli vasaroida yksi naula aidan takaosaan.
Ensimmäisen päivän naulasaalis oli 37 naulaa. Muutamien viikkojen aikana poika oppi hillitsemään kiukkuaan ja päivittäin naulojen lukumäärä yhä pieneni. Hän huomasi, että oli helpompaa hillitä itsensä kuin takoa nauloja aitaan.
Vihdoin koitti päivä, jolloin hän ei kertaakaan menettänyt malttiaan. Hän kertoi siitä isälleen ja tämä ehdotti, että poika vetäisi aidasta pois yhden naulanjokaisena sellaisen päivänä, jolloin hän ei kiivastunut.

Päivät kuluivat ja lopulta nuorukainen voi vihdoin kertoa isälleen, että hän oli poistanut kaikki naulat. Isä johdatti pojan kädestä pitäen aidan luo. Hän sanoi: 'Olet tehnyt hienoa työtä poikani, mutta katsopas aidassa olevia reikiä. Aitaa ei koskaan enää saada entiselleen. Vihapäissäsi sanotut sanasi jättävät juuri tämänlaisia arpia. Voit iskeä veitsen toiseen ihmiseen ja vetää sen ulos. On ihan samantekevää, kuinka monta kertaa pyytelet anteeksi - haava on yhä olemassa. Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin ruumiillinenkin'.
Ystävät ovat tosi harvinaisia jalokiviä. He saavat sinut hymyilemään ja rohkaisevat sinua onnistumaan. He kuuntelevat meitä, he lausuvat meille kiitoksen sanat ja haluavat aina avata sydämensä meille.

Osoita ystävillesi, kuinka paljon heistä välität ja lisää tämä päiväkirjaasi.
Suo minulle anteeksi, jos joskus jätin sydämeesi naulan reiän..