IRC-Galleria

]EndiaJade[

]EndiaJade[

Mähä oon puoliks Jenkki...et turha alkaa kyselee hei! :D

Vaarin Laika ... Part 2Perjantai 12.09.2008 02:07

Kun tulee perjantai,vaari on käynyt Laikan kanssa eläinlääkärillä.Hän kertoo eläimistä,joita siellä oli saamassa apua.Kissasta ja kahdesta koirasta,kanista ja sitten Laikasta.-Joko se on alkanut taas suödä?,kysyn.-Ei,vaari sanoo,-ei se syö.
-Minusta se on lihonut , sanon.Vaari on vaiti eikä sano vähään aikaan mitään.
Sitten hän sanoo,ettei Laika enää parane.

- Kyllä varmasti paranee,sanon ja katson,kun Laika menee nuuskimaan ojassa lojuvaa autonrengasta.
-Ei ,vaari sanoo,-Ei parane.Se on liian vanha.
-Se on uhkarohkea,sanon.Vaari katsoo minuun kuin ei käsittäisi,mitä tarkoitan.-Ei,vaari sanoo,-ei se ole uhkarohkea.Se on vain liian vanha.Sitten olemme vaiti koko kotimatkan.Minä en pidä siitä,että vaari sanoo jotakin liian vanhaksi.Toisinaan hän sanoo itsestäänkin niin.Hän sanoo ittseään"vanhaksi ukoksi".Silloin minä suutun.En pidä siitä,että jotakin sanotaan liian vanhaksi.Mummokin oli liian vanha,ennen kuin kuoli.Kun sitten makaan matolla pää Laikan ruumista vasten,kysyn,kuoleeko sekin kohta.-Kuolee ,vaari sanoo.Silloin alan itkeä.On liian surullista,kun joku kuolee.Joku,jota vasten on nojannut päätään ja jolle on heitellyt kalikoita.

-Menen taas ensi viikolla Laikan kanssa eläinlääkärille,vaari sanooo.-Se saa siellä ruiskeen,ja sitten se nukahtaa.-Nukahtaa?toistan.-Tarkoitatko kuolee?-Tarkoitan,vaari sanoo.-Mutta ensin se nukahtaa,niin ettei se huomaa mitään.Eikä see tee kipeää.-Sen sydän pysähtyy,sanon.-Aivan niin,vaari sanoo.-Ensin se nukahtaa,ja kun se nukkuu,sen sydän pysähtyy.-Se on hirveän vanha sydän,sanon ja tunnen kuinka sydän sykkii Laikan sisässä.Turkin sisällä.Sitten menen istumaan vaarin syliin ja itken vähän aikaa.-Kaikkien elävien olentojen täytää joskus kuolla,vaari sanoo.Minä ajattelen Laikaa ja olen surullinen.

-Hautaammeko me sen sitten?kysyn.-Me hautaamme ruumiin,vaari sanoo.-Kaikkea ei voi haudata.Jotakin jää jäljelle.-Mitä sitten?kysyn.-Muisto siitä ,millaista oli taputtaa sitä,vaari sanoo.-Käsi muistaa,millaista se oli.Katson kättäni.-Muistaako Laika sitten meidät?kysyn.-Ei , vaari sanoo,-Kun on kuollut ,ei muista mitään.-Ruumis pannaan kuoppaan,sanon.Vaari nyökkää.-Ruumis muuttuu maaksi,hän sanoo.-Kaikki muuttuu vähitellen maaksi.
-Alumiini ei muutu,sanon.-Ei,ei alumiini,vaari sanoo.-Vain elollinen voi muuttua joskus maaksi.Alumiini on alusta saakka kuollutta.-Kukaan ei muistele alumiinia,sanon.-Ehkä sinä muistelet,vaari sanoo ja katsoo minua sillä tavalla kuin hän joskus katsoo.-Alumiini on uhkarohkeaa,sanon.Silloin vaari nauraa,ja minä myös.

Sitten eräänä päivänä vaari noutaa minut päiväkodista,eikä hänellä ole Laikaa mukanaan.Alan heti itkeä,sillä tajuan,että Laika on kuollut.-Missä sen ruumis on?kysyn maatessani vaarin matolla ja taputellessani sitä.Matossa on on jäljellä Laikan tuoksu.Sen ruokakulho on kuitenkin viety pois keittiöstä.-Autotallissa,vaari sanoo.-Hautaan sen huomenna.-Minä en tahdo olla mukana,sanon ja haistelen mattoa.-Ei,vaari sanoo,-Kyllä minä hoidan hautaamisen itse.Me voimme mennä jonakin muuna päivänä yhdessä haudalle.Jos tahdot.Taputan mattoa ja haistelen sitä ja mietin,mahdankohan tahtoa.

Viikoa myöhemmin me menemme haudalle.Se on metsässä aivan Laikan uimapaikan lähellä.Se piti kovasti uimisesta.Hauta on sellaisessa paikassa,että siitä näkyy järvelle,jos seisoo sen vieressä.-Sinä valitsit hyvän paikan,sanon.-Laika oli ihastunut veteen,vaari sanoo.Hauta on koivun alla,ja sen päälle on putoillut keltaisia lehtiä.

Kun olemme tulleet haudalta,menen pitkäkseni matolle.Taputan mattoa.Tunnen Laikan tuoksun.-Saat sen maton jos tahdot,vaari sanoo.-Voit viedä sen huoneeseesi.Minä ostan itselleni uuden.Sanon,että tahdon maton.Vaari soittaa äidille työhön,ja illalla äiti tulee noutamaan autolla sekä minua että mattoa.

Kun olen levittänyt maton huoneeseeni,paneudun taas makuulle sen päälle.Painan pääni sitä vasten ja haistelen sitä.Siinä tuntuu vieläkin Laikan tuoksu.Äiti aukaisee oven ja kysyy mitä teen.-Muistelen Laikaa,sanon.-Tahdon olla rauhassa.-Vai niin,äiti sanoo ja sulkee oven varovasti.Ennen kuin menen sinä iltana nukkumaan,sanon äidille ettei hän saa imuroida mattoani.Sanon saman isällekkin.He lupaavat olla tekemättä sitä.Sitten kysyn äidiltä,mitä "uhkarohkea" tarkoittaa.Äiti selittää sen minulle.Kun herään seuraavana aamuna,ruohikolla on valkeaa lunta.Pajut ovat kuitenkin vielä vihreitä.-Uhkarohkeat pajut.ajattelen hiljaa mielessäni.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.