Menneisyys on hymynä huulillain
Uudestaan sinut löydän sivuiltain
Menneitä ei takaisin kai saa..
kun silloin sut löysin mä aavistaa voinut en
että voisin tuntee näin aidon rakkauden
jos unohtaa, voisin vain unohtaa
niin helpompaa mun täällä silloin ois
Jäi sanat kauniit jotka kerroit, mun sydämeeni asumaan
Jäi valokuvat kaapin hyllyyn, ne susta siellä muistuttaa
Minä vannon en mä koskaan luotas mee,
sinun vuokses, teen kaiken minkä teen.
Sinut tunnen,silmät suljen, sua miettien.
Kauneimpaan, uneen vaivun,sinä täytät sen.
Vaikka tiedän, ettei helppoo kaikki oo,
sinun vuokses, mun sydän palakoon.
Sun valokuvaas täällä katselen, sen takaa luen viestis himmenneen
Vaik joskus täällä ehkä erotaan, ei kuole muistot milloinkaan !