IRC-Galleria

|Placebo|

|Placebo|

hei sä oot niin helvetin oikees

Blogi

- Vanhemmat »

[Ei aihetta]Lauantai 26.04.2008 20:52

On perjantai-ilta, ajat autoa..
(Millainen on auto jota ajat?)
(Sinä olet kuskina!!)

Sinulla voi olla vain neljä ihmistä mukanasi.
(Ketkä ovat autossa kanssasi?)

Ajaessasi sinä ja ystäväsi chillailette musiikin tahtiin.
(Mitä kappaletta kuuntelette?)

No, siinä te viisi chillailette musiikin tahtiin.
Yhtäkkiä hullu kuski törmää teihin takaapäin!

Menetät auton hallinnan ja auto luisuu tietä pitkin.
Osutte hidaste töyssyyn ja auto pyörähtää ympäri päätyen katolleen nurmelle tien viereen.


Makaat paikoillasi itkien, koska sinuun koskee niin paljon.
Et kuule muuta kuin hiljaisuutta. Hiljaisuutta..
Hiljaisuutta..

Yrität huutaa ystävillesi, mutta olet niin shokissa ja suurissa kivuissa ettet pysty edes puhumaan.
Makaat siinä elämäsi pisimmät 2 minuuttia, jotka tuntuvat ikuisuudelta.

Viimein kuulet jotakin.
Kuulet ambulanssin sireenin, etkä koskaan ole ollut niin helpottunut.

Makaat siinä, vieläkin autossa,
ajatellen perhettäsi, ystäviäsi, koulua, menneitä lomia, vanhoja ystäviä, entisiä rakastajia.
Alat rukoilla itsesi ja muiden autossa olleiden puolesta.

Ensihoitajat vetävät sinut autosta, asettavat sinut paareille ja nostavat ambulanssiin.
Et näe etkä kuule muuta kuin tyhjyyttä...

Olet yksin.
Et saa mahdollisuutta nähdä muita kanssasi autossa olleita.

Matkalla sairaalaan sinä rukoilet itseksesi.

Kuolenko minä?

Missä ystäväni ovat?

Ovatko he kunnossa?

Mitä minulle tapahtuu?

Kuolitko sinä vai et?

Mitä tapahtui ystävillesi, jotka olivat kanssasi autossa..?

He kaikki kuolivat. Kaikki muut autossa olleet kuolivat.
He ovat kaikki poissa.
Et koskaan enää näe heitä.

Ja mitä sinuun tulee..
Myös sinä kuolit.

Odota, sinä vain kuvittelit.. Eikö totta?
Mutta mitä jos tämä olisi oikeasti tapahtunut?
Mitä jos se oikeasti tapahtuisi sinulle?

Ajattele sitä..
Se auto oli VIIMEINEN auto, jossa IKINÄ olit ystäviesi kanssa.
Ne neljä ihmistä olivat VIIMEISET henkilöt joita IKINÄ näit.
Laulu, jonka tahtiin chillailitte oli VIIMEINEN laulu, jonka IKINÄ kuulit.
Etkö toivokin, että sinulla olisi ollut mahdollisuus kertoa kaikille heille kuinka heitä rakastit?
Etkö toivo, että olisit voinut kertoa vanhemmillesi viimeisen kerran, että rakastit heitä?

Etkö toivo, että olisit voinut suudella poika/tyttöystävääsi viimeisen kerran?
Toivotko, että olisit voinut kertoa ihastuksellesi kuinka paljon pidit hänestä?
Toivotko että voisit halata ystäviäsi vielä viimeisen kerran?

Toivotko että sinulla olisi ollut mahdollisuus tehdä kaikkea tuota?
Jos tämä viesti vähänkin kosketti sinua ole hyvä ja kopioi tämä omaan päiväkirjaasi sillä minua tämä todella kosketti ja haluan sanoa teille kaikille että välitän teistä todella paljon sillä sitä ei koskaan tiedä mitä voi tapahtua!

Muista tämä sanonta: Elä jokainen päivä kuin se olisi viimeisesi.

Ja kun joku sanoo rakastavansa sinua, tiedä sen tarkoitus ja tarkoita sitä kun itse sen sanot.

Jos sinä et kopioi tätä, olet kylmäsydäminen etkä välitä rakkaimistasi!
Tämä voi olla sinun viimeinen mahdollisuutesi!
Kerro jokaiselle että välität.
Jos sinä ajattelet, että jokin päivä unohdan sinut; vastaus olisi, EI IKINÄ ELÄMÄSSÄNI!
Jos kysyisit, mikä on minulle tärkeää; vastaus olisi SINÄ!!
Jos sinä kysyisit, pidänkö sinusta; vastaus olisi, Kyllä ehdottomasti!

Sinä olet minun nauruni, minun puhdas helmeni, minun enkelini..

[Ei aihetta]Maanantai 19.11.2007 20:23



En muista paljoakaan syntymäpaikastani, siellä oli ahdasta ja pimeää, eivätkä ihmiset koskaan leikkineet kanssamme. Muistan äitini ja hänen pehmeän turkkinsa, mutta hän oli usein sairas ja hyvin laiha. Hänellä oli vain vähän maitoa minulle ja sisaruksilleni. Muistan monien sisarusteni kuolleen ja kaipaan heitä niin. Muistan myös päivän jolloin minut vietiin pois äitini luota. Olin niin surullinen ja peloissani, maitohampaanikin olivat juuri puhjenneet. Minun olisi pitänyt pysyä äitini luona pidempään mutta hän oli niin sairas. Niin meidät pantiin laatikkoon ja vietiin johonkin outoon paikkaan. Vain me kaksi. Olimme peloissamme ja painauduimme toisiamme vasten, kukaan ihminen ei silittänyt eikä rakastanut meitä. Niin paljon nähtävää, ääniä ja hajuja! Olemme kaupassa missä on paljon erilaisia eläimiä! Jotkut vaakkuvat! Jotkut naukuvat ja toiset piipittävät! Minut on lukittu siskoni kanssa pieneen häkkiin, voin kuulla muiden pentujen ääntä täältä. Näen ihmisten katselevan minua. Pidän erityisesti pienistä ihmisistä, lapsista. He näyttävät niin suloisilta ja hauskoilta, aivan kuin haluisivat leikkiä kanssani! Kaikki päivät vietämme pienessä häkissämme. Joskus ilkeät ihmiset pelästyttävät meidät lyömällä ikkunaan. Silloin tällöin meidät viedään ulos ihmisten nähtäväksi. Jotkut ovat helliä mutta toiset satuttavat meitä. Saamme aina kuulla "Ne on niin söpöjä!" "Minä tahdon tuollaisen!", mutta emme pääse koskaan lähtemään kenenkään mukaan. Siskoni kuoli viime yönä kun kauppa oli pimeänä. Painoin pääni hänen pehmeälle turkilleen ja tunsin kuinka elämä hiljaa lähti hänen laihasta ruumiistaan. Olin kuullut että hän oli ollut sairas ja minut pitäisi myydä äkkiä alennushintaan, jotta he pääsisivät minusta eroon. Luulen pehmeän ininäni olleen aamulla ainoa ääni joka suri häntä kun aamulla hänen ruumiinsa otettiin pois häkistä ja heitettiin roskiin. Tänään tuli perhe ja osti minut! Voi onnen päivää! He ovat todella mukava perhe ja he todella halusivat minut! He olivat ostaneet minulle kupin ruokaa ja perheen tyttö piti minua hellästi sylissään. Rakastan häntä niin paljon! Tytön isä ja äiti kehuvat minua suloiseksi ja kiltiksi pennuksi! Minut nimetään Enkeliksi. Rakastan nuolla uusia ihmisiäni! Perhe pitää minusta hyvää huolta! He ovat helliä ja rakastavat minua! Hellävaroen he opettavat minut erottamaan oikean väärästä. Haluan ainoastaan miellyttää näitä ihania ihmisiä! Rakastan pikku tyttöä ja pidän leikkimisestä hänen kanssaan! Tänään minä kävin eläinlääkärillä. Se oli outo paikka ja minua pelotti. Sain pari rokotusta, mutta rentouduin kun paras ystäväni, pikku tyttö sanoi sen olevan ok. Eläinlääkäri sanoi varmaan surullisia sanoja perheelleni koska he näyttivät onnettomilta. Kuulin vakavasta lonkkaviasta ja jotain sydämestäni... Kuulin eläinlääkärin sanovan jotain "epämääräisistä kasvattajista" ja siitä että vanhempiani ei oltu kuvattu. En ymmärtänyt lääkärin puheita, ainoastaan minua koskee nähdä perheeni niin surullisena! He silti rakastavat minua hyvin paljon ja minä heitä! Olen nyt kuusi kuukautta vanha. Siinä missä muut pennut ovat vankkoja ja riehakkaita minuun sattuu pelkkä liikkuminenkin. Kipu ei koskaan hellitä. Minuun sattuu leikkiä ja juosta rakkaan pikku tyttöni kanssa ja minun on myös vaikea hengittää. Yritän parhaani ollakseni vahva pentu, mikä minun kuuluisi olla mutta se on niin vaikeaa. Sydämeni särkyy kun näen pikku tytön niin surullisena ja kuulen vanhempien sanovan "Nyt on varmaan aika..." Useita kertoja olen käynyt eläinlääkärillä eivätkä uutiset ole koskaan hyviä. Aina puhutaan synnynäisistä ongelmista. Haluan vain tuntea lämpimän auringon paisteen, leikkiä ja helliä perhettäni. Viime yö oli pahin. Kipu on nyt ainainen olotilani. Juominenkin koskee. Yritän nousta mutta voin vain inistä kivusta. Minut viedään autoon viimeisen kerran. Kaikki ovat niin surullisia enkä tiedä miksi. Olenko ollut tuhma? Yritän olla hyvä ja rakastettava, mitä olen tehnyt väärin? Voi kunpa tämä kipu menisi pois! Kunpa pystyisin pysäyttämään pienen tytön kyyneleet. Yritän nuolla hänen kättään, mutta voin vain valittaa kivusta. Eläinlääkärin pöytä on kovin kylmä. Minua niin pelottaa! Ihmiset halaavat minua ja itkevät pehmeään turkkiini. Voin tuntea heidän rakkautensa ja surunsa. Eläinlääkärikään ei näytä niin pelottavalta enää. Hän on hellä ja aavistan jonkinlaista helpotusta kivulleni. Pikku tyttö halaa minua hellästi ja kiitän häntä kaikesta antamastaan rakkaudesta. Tunnen pienen piston etujalassani. Kipu alkaa hellittää ja tunnen rauhan laskeutuvan ylleni. Voin nyt nuolla pehmeästi hänen kättään. Oloni muuttuu unenomaiseksi ja näen äitini ja sisarukseni jossain kaukaisessa vehreässä paikassa. He kertovat minulle ettei siellä ole kipua, ainoastaan rauhaa ja onnellisuutta. Jätän hyvästit perheelleni ainoalla tuntemallani tavalla eli pienellä hännän heilautuksella ja hellällä kuonon tökkäisyllä. Olin toivonut viettäväni vielä monta ihanaa vuotta heidän kanssaan, mutta niin ei vaan ollut tarkoitettu. "Nähkääs", sanoi eläinlääkäri "Eläinkaupasta ostetut pennut eivät tule kunnon kasvattajilta". Kipu poistuu nyt ja tiedän että tulee kulumaan monta vuotta kunnes nään rakkaan perheeni uudelleen.

Tarinan saa julkaista vapaasti ja levittää toivoen että se pysäyttäisi moraalittomat kasvattajat ja ne jotka kasvattavat pentuja vain rahan eikä rodun parantamisen vuoksi!

Talvinen sade.Lauantai 11.08.2007 18:46



Pimeys tulvii yli räystäiden, virtaa kaduilla

illasta aamuun vailla kaikkia rajoja.

Lumen jäännökset: turhia laikkuja pimeydessä.

Ilon jäännökset: turhia tahroja synkkyydessä.

Ja synkeys! Loputon tuoppi olutta

vahvaa, mantuista, vaahtoavaa

jonka yksinäinen metsästäjä kumoaa vuoren kupeella

tyhjässä majatalossa turhan ajon jälkeen:

maailma, yhä minä sinut haluan.

Mökille jätettyLauantai 11.08.2007 03:17



Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.
Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.
Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.

Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas ja maa.
Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.
Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.
Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.

Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.
Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.
Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.

Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on pyyhitty pois.
Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.
Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.

[Ei aihetta]Keskiviikko 08.08.2007 02:16

Hush, little baby.
Don't say a word.
Mama's going to buy you
a mocking bird.

And if that mocking bird won't sing,
Mama's going to buy you
a diamond ring.

If that diamond ring turns brass,
Mama's going to buy you
a looking glass.

If that looking glass gets broke,
Mama's going to buy you
a billy goat.

If that billy goat won't pull,
Mama's going to buy you
a cart and bull.

If that cart and bull turns over,
Mama's going to buy
a dog named Rover.

If that dog named Rover won't bark,
Mama's going to buy you
a horse and cart

If that horse and cart falls down,
You¹ll still be the sweetest one in town.
- Vanhemmat »