IRC-Galleria

Tässä teille tarinaa :
Aamulla heräsin kun oveen koputettiin. Luokkakaverini Ánnica tuli hakemaan minua.
Hän on paras ystäväni. Olemme tunteneet toisemme lastentarhasta asti, mutta nyt tuntui, että Ànnicalla oli jotain mielen päällä. Asia varmistui kun Ànnica aukaisi suunsa:
-Jenina ... tuota minun olisi syytä kertoa sinulle yksi asia , joka on painanut mieltäni jo jonkin aikaa. Viime vuonna... tuota... sinähän muistat viime vuonna sen pojan jonka tapasimme siellä tivolissa ?
hänen nimensä on muuten Kalle . Niin... hän... olen ollut hänen kanssaan väleissä , EI mitään isoa juttua, vain pientä seurustelua . Niin hän ... hän on muuttamassa - Ànnica alkoi itkeä .
Yritin auttaa, mutta luulempa, ettei hän kuullut itkunsa lävitse .
Autoin Ànnicaa parhaani mukaan , lähdimme kävelylle . Ànnica kertoi minulle koko jutun alusta asti . Illalla kysyimme vanhemmiltamme luvan lähteä yöksi telttailemaan . Pystyttäessä telttaamme Ànnica kiitti minua , kun olin kuunnelut ja auttanut häntä . Ànnica pystyi taas hymyilemään.
Laittaessa makuulle Ànnica alkoi kertoa :
Sinä iltana kun Kalle pyysi minua väleihin , olin tosi onnellinen . Olimme Kallen kanssa samaa mieltä siitä , että meidän suhde kestäisi kauan .
Me tapasimme toisiamme milteimpä joka päivä . Kuukausi siitä minulla oli syntymäpäivä , tiedäthän sinä ?! Synttärini ovat aina olleet seurapiirijuhlat . Mutta viime vuonna en pitänytkään synttäreitäni tavalliseen tapaan . vaan jotenkin aivan muuten . Menin Kallen luo . Olimme Kallella ihan kahdestaan . Kallen äiti tosin tuli käymään katsomassa Kallea ja kävimmehän me Kallen kanssa hänenkin luonaan . olin kuukauden siellä ja kun tulin kotia , aloin ihmetellä Kallen käyttäytymistä . Kalle tosiaan asui isänsä luona . Mutta kuitenkin . Olen nyt tosi onnellinen siitä , että Kalle saa muuttaa äitinsä luo, mutta hänen äitinsä asuu nykyään New Yorkissa . joten en tiedä näemmeköme enään ikinä. Ja Kalle sanoi , että meidän kannattaisi lopettaa seurustelu , koska ei pidä kaukosuhteista .
Nyt hän on muuttamassa ja tuntuu siltä ettei hän välittäisi minusta enää. Kotvan kuluttua me molemmat olimme sikeässä unessa ja aamulla heräsimme virkeinä emmekä meinannut muistaa eilisestä mitään . Ànnicalla elämä jatkui ilman Kallea ja hän löysikin itselle uuden seurustelu kumppanin ja vuodet alkoivat vieriä. kasvoimme eikä hän muistanut enää Kallesta mitään


tässä teille tarina jonka oli tarkoitus opettaa teille jotain. Nimittäin sen , että hyvä ystävä kuuntelee sinua aina ja auttaa sen minkä pystyy .. mutta sanon, että se ei ole niin helppoa kuin luulet koita itse . Ja koita yrittää auttaa muita parhaasi mukaan , se kannattaa ;) ;)