IRC-Galleria

I never knew I could hurt like this
And everyday life goes on
I wish I could talk to you for a while
Miss you, but I try not to cry
As time goes by
And I'm so glad you reach a better place
Still I'll give the world to see your face
And be right here next to you
But it's like you've gone too soon
Now the hardest thing to do is say bye bye


I remember when you used to tuck me in at night
With the Teddy Bear you gave to me that I held so tight
I thought you were so strong
That you can make it through whatever
ItÂ’s so hard to accept the fact you're gone forever

"Hiljaa lasken seppeleen nukkuvan isäni arkun luo,
En turhaan pelkää kuolemaa; minutkin myöhemmin luoksesi tuo"..

:/

Nyt on isä saatettu viimeiselle leposijalleen..

Noni. Nyt on isä siunattu ja kahvit juotu.
Jännitti nähdä kaikkia sukulaisia ensimmäistä kertaa vähintäänkin 15 vuoteen. Tädistäni en muistanut juuri mitään, ainoastaan hänen hääkuvansa on piirtynyt takaraivooni.
Sedät meni jatkuvast sekaisin; kumpi nyt on Rainer ja kumpi Gunnar?

Itkukin taisi päästä.
Veljeni, joka ei _koskaan_ itke.. Pistimme sitten Jarin lukemaan kukkatervehdyksen ja kyllä jäppisen alahuuli väpätti ja ääni tärisi..

Nyt lähinnä v*tuttaa...

Tänään se sitten on. Rakas isämme siunataan haudan lepoon Korson kirkossa.
Uurna lasketaankin sitten vasta viikon päästä Ruskeasantaan.

Olen kyllä kieltämättä pikkuisen ylpeä siitä, että saimme isälle juuri sellaisen hautapaikan, millaisen hän olisi halunnutkin. Aivan ihanalta alueelta ja reunapaikka. Tosin, hautakiven kanssa tulee pieniä ongelmia, mutta so not.


Lepää rauhassa, rakas isä. ♥

Nyt sen vasta alkaa tosissaan ymmärtämään.. Isä on kuollut ja hautajaiset huomenna :/

Jaahas..

Ruumiinavauksen yhteydessä on tullut joitakin epäselvyyksiä ja jänniä käänteitä matkaan. Isipä lähetetään vielä johonkin hemmetin biokemiallisiin tutkimuksiin.

Pöytäkirjaa odotellessa.. Kuulemma saattaa hyvinkin mennä se vähintään vuosi sen saamisessa. Vittu.

Viimeiset sanani Isälle oli;
"Hyvää matkaa"

Tänään selvisi tarkempi kuolinaika. Alustavan kuolinsyyn kaikki tiedämmekin, mutta poliisi soittaa asiasta vielä ensi viikolla.

Kieltämättä harmittaa,itkettää,vituttaa ja surettaa se tosiasia, että emme edes pääse katsomaan Isää viimeistä kertaa. Yliopistollisesta sanottiin, että näky on liian järkyttävä, joten he eivät suosittele.
Jenni ei meinaa mennä, Jaria tuskin edes kiinnostaa ja mua ei päästetä.
Vaikka siinä menisikin koko loppu elämä pilalle, niin tahtoisin silti nähdä Isän vielä ja hyvästellä.
:(

"Hiljaa lasken seppeleen nukkuvan isäni arkun luo,
En turhaan pelkää kuolemaa minutkin myöhemmin luoksesi tuo.

Sun hahmosi häilyy mun unissani,
Sun kasvosi säilyy mun kuvissani.
Sä annoit kaiken mitä janosin,
Vannoit aamenen mut joit rakkauden"..