IRC-Galleria

Angel-Of-Ice

Angel-Of-Ice

Naurava Kettu

Travel Journal Part 5Tiistai 20.10.2009 20:59

Rinkka oli toisessa bussissa jo pitkan matkaa Brynessa. Mina olin vasta Sandnesissa. Kuumotus ei laantunut vaikka poika viereisella penkilla sanoi, etta junayhtia on velvollinen korvaamaan matkatavarani. Ei se paljoa lohduttanut. Siinna rinkassa oli kuitenkin koko omaisuus talla hetkella. Onneksi mulla oli pikkureppu vieressani jossa oli kaikki arvotavara; kamerat, rahat, passi, kortit ja tietenkin paivakirja. Saatiin ihmiset kyytiin Sandnesista. Sadekkin laantui ja jonkin ajan kuluttua saavuimme Brynen juna-asemalle. Siella se toinen bussi odotti minua, rinkka kiltisti auton ruumassa, kuivana ja turvassa. Huokasin syvaan ja juoksin noutamaan omaisuuteni. Klipsit kiinni ja menoksi, etten myohasty junasta. Loppu matka Kristiansandiin sujuikin ihan rauhallisesti, ilman ylimaaraisia komplikaatioita. Loppumatkan vahan pohtisin yopaikkaani. Olin pistanys s-postia yhdelle couchsurfing sivuston tytolle, etta olen tulossa, mutten tieda missa nukkua. Oli aika pitka tikku, mutta yritys kuitenkin. Eihan siella ketaan ollut vastassa. Olin katsonut halvimman mahdollisimman hotellin Kristiansandista. Sekin oli yli 30e yolta ja juna-aseman karttaa tutkittuani totesin sen olevan liian kaukana. Alle kilometri, mutten jaksanut vaivautua. ColorLinen terminaali oli kuitenkin mua vastapaata. Paatin jaada tanne yoksi. Kylla! Juna-aseman odotustilaan. Laiva lahtee kasilta ja kello on nyt yksitoista illalla. Pitka ja epamukava yo edessani. Voin sanoa jo nyt, etten ihan heti halua kokea samaa uudestaan. Vahan ennen puoltayota asemalle tuli nainen kissan kanssa. Kisu parka itki kopissaan. Kyselin heti kissasta ja nainen kaivoi sen ulos kopista. Edessani oli aivan mielettoman suloinen karvapallero! 16 viikkoinen Maine Coon uros. Variltaan han oli sininen. Han oli todella iso poika jo nyt. Tassutkin kuin tiikerilla. Kisu polki etutassuillaan naista. Se oli todella upea maine coon. Nainen oli hakenut sen tanaan Ruotsista. Joku suomalainen oli kysellyt myos kisun peraan mutta norjalaisnainen kerkesi ensin. Nyt nainen odotti vain miestaan, joka tulisi noutamaan uutta perheenjasenta yhden aikaan. Aika meni akkia kisua silitellessa.Tuli vahan tippa linssiin, kun on niin kovin kova ikava omia kissoja. Todella kova ikava. Nainen poistui kisun kanssa ja jain yksin. Kirjoitin hetken paivakirjaani ja koitin nukkua. Oli niin jarjeton nalkakin taas, eika repussa ollut muuta kuin oliiveja. Soin puolet vakisin ja heitin loput pois. Ne oli pahoja. Loppuyo on sumeaa. Ajoittain herailemista ja harhakuvia. Onneksi vartija tuli lukitsemaan ovet varmaan kahden aikaan. Mina olin menossa aamulla laivaan joten sain jaada odottamaan sisalle. Kai ma vahan sain nukuttua.

Kello oli vihdoin varttia vaille seitseman! Pomppisin muutaman tien yli vaakatason kaatosateessa (yllattavan yleinen ilmio ollut talla matkallani) ja menin terminaaliin värjöttelemään. Olin ostamassa lippuani ja myyja sanoi "sorry, boat is full." "You got to be kidding me?" Olin vähän sekaisin kahden huonosti nukutun yön jälkeen enkä oikeen tiennyt mitä tehdä. Myyja kehotti tulemaan vähän ajan päästä uudelleen, jos pakkoja olisi vapautunut. Seuraava laiva lähtee 16:30 ja sotkee kaikki aikataluni ja kaiken sen kovan työn, jonka olin kirjastossa eilen nähnyt. Kysyin mahdollisen internetin sijaintia ja kirjastossa kuulemma löytyy. Menin terminaalin toiseen aulaan isumaan ja ihmettelemaan. Ihmisiä valui sisään ja mina olin todellakin maassa. Taas mua koetellaan. Mita ihmettä minä tekisin koko paivan Kristiansandissa. Joutuisin yöpymään Tanskassa ja pääsisin vasta sunnuntaina Hampuriin. Isuin siinnä tunnin verran. Ihmiset olivat jo valuneet sisaan ja ulkona sade alkoi hiljalleen rauhoittua. Myyjä juoksi ohitse ulos ja takaisin. Hän pysähtyi kohdallani ja kysyi olenko menossa laivaan, siellä on nyt tilaa. Kiitos kiitos kiitos! En ole varmaan ikinä juossut niin nopeaa rinkka selässä. Sain lipun kassalta ja juoksin rappuset ylös, piippautin lippuni ja juoksin varmaan 500m pitkän käytävän laivaan. Etsin mukavan kolon itselleni käytävältä ja linnottauduin siihen. Laiva toisaan oli ihan täynnä ja ihmisiä vilisi ohitseni. Monet muutkin olivat levittäytyneet pitkin Käytävia ja osa jopa nukkui. Minä odottelin, että takani oleva ruokapaikka olisi vähän tyhjempi. Suurin ruuhka oli ohi ja kävin hakemassa itselleni aamupalaa. Iso juustosämpylä, jugurtti, suklaamuffinssi ja omenatuoremehua. Kyllä maistui taas hyvälle. Muffinssin päatin säästää junamatkalle. Ruokailtuani, kävin taxfreessa ostamassa joitan evästä. Hetken aikaa katselin ikkunasta ulos merta. Laiva keinui ihan hemmetisti, mutta siihen tottui nopeasti. Sen jälkeen taisinkin vähän nukkua. Muistan heränneeni siihen, että kuola vaan valui pitkin suupiletä. Hups.. Koitin vähän jaloitella ja kävinkin ikkunasta katsomassa taas merta. Veneen reunoille syntyi valkoisia vaahtopäitä kun vene raivasi itselleen tietä aalokossa. Sumu alkoi hälvetä ja näin jo aika kauas horisonttiin. Loppuaika kului käytävällä istuen.

Matka kesti aika tarkkaan kolme tuntia. Satama näkyi ja kaikki valmistautuivat poistumaan laivasta. Ihmismassa valui ulos hitaasti ja varmasti ja olo oli kuin sillillä suolapurkissa. Löysin tieni nopeasti juna-asemalle jonka jälkeen suorastaan syöksyin Tanskan läpi. Seitsemän aikaan olinkin jo Saksan rajalla, muistaakseni... Matkalla ehtisin ajatella Tanskaa. Totesin, että se on loistopaikka lapsiperheille, mutta minulle siellä ei taida olla mitään kiinnostavaa. Ilta kului taas nopeaan junasta toiseen. Ennen kuin huomasinkaan, olin viimeisessä junassa kohti Hampuria. Tästä tulee siistiä. Lauantai-ilta, kello on yli yhdeksän ja löysin itseni Hampurin Cenrtal Stationilta. Ihmiset vilisivät ympäriinsä ja paikka oli ihan hemmetin iso! EN kuvitellutkaan, että tämä mesta on näin valtava. Koitin etsia itselleni karttaa ja nettia ja paikantaa jotain mahdollista hostellia. Lahestulkoon kaikki olivat taynna netista katsoen ja epatoivo hiipi niskassani. Yhdessa hostelissa on tilaa, sinne! Etsin taksin kasiini silla mulla ei ollut aavistustakaan mistaan metroista tai missa hostelli edes oikeasti sijaitsee. Taksikuski keroi matkan hinnaksi tulevan max 15e. Jep, otan sen. Turvallisesti taksin kyydissä vilkkaassa Hampurin yössä, pieni tyttö suomesta matkaa kohti mahdollista yösijaa. Loppujen lopuksi matka maksoi vain 11 e ja hostellissa oli tilaa minulle. Ihanaa paasta nukkumaan sankyyn.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.