IRC-Galleria

ei sitä jotenkin vaan jaksa jännittää enää työkokeita, sitä on jotenkin alkanut ymmärtää omat rajansa jotta on ihminen ja kaikki ei aina mee millilleen oikein. Sainpahan kuitenkin 4- eikä tosiaan kummempia mokia ollut kun että partaliina oli liian aikaisin ja pitkään kaulalla. Jälki kuitenkin oli sileä niin eiköhän se oo pääasia siinä hommassa. Ja muutenkin. miksi pitäisi aina paukuttaa itteään, antaa asioiden mennä omalla painollaan niin ei tarttee koko ajan olla ahdistunut

En osannut edes jännittää tätä päivää, tiedän ettei kaikki mee millilleen oikein mutta läpi pääsen

kumihanskoja ostaessa tulee olo että olisi fettari ja kaikki luulee sun harrastavan fistausta. sitten kun kassatätikin hymyilee lopussa niin tulee vähän semmonen ahistava olo

nyt se on valmis, tosin hieman kuparittomana mitä odotin mutta ei mulle kovin oranssi sopisikaan, menihän tuossa 6 tuntia löytää sävy joka sopii minulle

kohta, kohta

pitää mennä koululle vähän aikasemmin mutta samapa tuo jos mun tavote saavuttuu

olin niin onnellinen eilen kun känniset ihmiset tuli kotiin kun olin ensin nukahtanut joskus kahden aikaan, sitten heräsin puolentunnin välein siihen että puhelin soi koko ajan ikkunalaudalla tärinällä. olin hermostunut. vein puhelimen kylppäriin sammuneen viereen, olisihan sillä enemmän järkeä puhua kuin minulla jonka pitää herätä aikaisin. sen jälkeen menin sänkyyn kuuntelemaan tärinää, pian tunnin päästä minulla soi puhelin kolme kertaa ja rääkäisin että minulla on yhdeksältä töitä. yritin selvittää annetun tehtävän, muttei se onnistunut. heräilin pitkin yötä sitten sen jälkeen kaikkeen mukavaan. nyt ollaan sitten pirteitä ja mitään hyötyä ei juuri ollut siitä että jäin bileistä pois, paitsi tietenkin se ettei ole krapula

tänään ois ollut "bileet" muttei kiinnosta istua paikoillaan juoden itteensä mahollisimman känniin väsyneenä kun huomenna on muutenkin aikanen herätys. Muutenhan se ois ollut ok pämpätä viiniä ja olla sosiaalinen mutta kuka tuohon pakkaseenkaan jaksaa mennä kävelemään kun pitäs viikon päästä olla terveenä eikä tää vitun flunssa ja poskionteloiden räkä mihinkään katoa. jotenka, pysytään se sisällä minkä voidaan ja ollaan pämppäämättä ja pidetään nälkälakkoa, sillä lomalla tulee varmasti muutama pakkotilanne hieman erilaiseen ruokavalioon. Yheksän tuntia pitäs huomenna jaksaa puuhata, joten otinpa evääksi soijajuomaa ja terveellistä pitsaa

aloin spontaanisti sitten ajamaan kuusamoon ja olin aika kakat housussa kun näin kauhean vesipuhdistuslaitos tms sillan ja se oli niin kummitteleva, jännitin koko ajan miten paniikissa oon kun ajan siihen takasin tullessa. menomatkaa viritti hirvi joka katsoi minua silmästä silmään metsän laidasta, riekko joka hyppäsi keskelle tietä ja tuijotti minua autoon, puuterilumi joka yritti koko ajan syöstä minut tieltä, sekä haukka joka seurasi autoa. painajaismainen matka, mutta kaasutellen kotiin meni enkä jaksanut ajatella hirviäkään, saatika sitten poroja joita aina pomppii lapissa tielle. oli virkistävää käydä pohjois- pohjanmaalla ja nähdä toisen kylän asukkaita. vaikka aikamoinen lieksa-tunnelma tuli

Tai ei tuo miun ajo täysin spontaani ole mutta kaikkea jaksa tänne galleriaankaan läpättää

näin unia. äidistä. se tuli vanhempien illasta lukioaikaan, jossa sanottiin että minulla epäillään olevan anoreksia kun en syö sokeria. Sitten testiksi äiti toi mulle m&m´s paketin testattavaksi ja söin sen suurella intohimolla hotkien. lopulta syljin loput pois, sillä minua alkoi etoa sokeri ja se miltä se tuntui päässä, menin roskikselle ja alussa tunsin ja maistoin vatsahappoja, mutta lopussa tuli vain tärkkelysnauhaa ja mie olin onnellinen herätessäni että olen sisäistänyt karkkien pahuuden