IRC-Galleria

Nimi: Annika
Kokonaispistemäärä: 110
Tuloksen luokitustaso: Hieman tavallista korkeampi
Onneksi olkoon! Olet suorittanut Tieteen Kuvalehden älykkyystestin.
Napsauta selaimen Tulosta-painiketta, jos haluat säästää testisi tuloksen.
/td>


Kokonaispistemäärä












Pistemääräsi oli korkeampi kuin 74 %:lla väestöstä keskimäärin.



Kielellisten osioiden pistemäärä





Kielellisten osioiden pistemäärä: 107.7



Suoritusosioiden pistemäärä






Suoritusosioiden pistemäärä: 114.1



Osioiden pistemäärät
Jokaisen osion korkein mahdollinen pistemäärä on 20. Keskimääräinen pistemäärä on 10.


Kuviopäättelytehtävät
Mitattavat ominaisuudet: ei-sanallinen päättelykyky, usean tekijän samanaikainen käsittely, avaruudellinen hahmottaminen, visuaalinen hahmottaminen
Kuvaosion pistemäärä
Osion keskiarvo 10
Tuloksesi 16


Sanastotehtävät
Mitattavat ominaisuudet: kielellinen käsitteenmuodostus, merkitysten tunnistaminen, pitkäkestoinen muisti, kasvuympäristön virikkeisyys, älyllinen uteliaisuus
Sanasto-osion pistemäärä
Osion keskiarvo 10
Tuloksesi 15


Muistitehtävät
Mitattavat ominaisuudet: muisti, jaksotuskyky, vertauskuvallisen sisällön ymmärtäminen, keskittymiskyky
Muistiosion pistemäärä
Osion keskiarvo 10
Tuloksesi 13


Sanojen keskinäisiä suhteita koskevat tehtävät
Mitattavat ominaisuudet: kielellinen päättelykyky, käsitteenmuodostus, merkityssisällön ymmärtäminen
Sanasuhdeosion pistemäärä
Osion keskiarvo 10
Tuloksesi 15


Matemaattiset tehtävät
Mitattavat ominaisuudet: muisti, vertauskuvallisen sisällön ymmärtäminen, päättelykyky
Matematiikkaosion pistemäärä
Osion keskiarvo 10
Tuloksesi 12





Vahvuudet ja heikkoudet
Seuraavassa näet, miten suoriuduit testin eri osa-alueista verrattuna kokonaistulokseesi. 'Vahvuus' on osa-alue, jolla saavuttamasi pistemäärä on selvästi korkeampi kuin keskimääräinen kokonaistuloksesi. 'Heikkous' taas kuvaa tehtäväaluetta, jolla pistemääräsi jäi keskimääräistä tulostasi alhaisemmaksi. 'Keskimääräinen' kuvaa osa-aluetta, jolla pistemääräsi on samaa tasoa kuin kokonaistuloksesi.


Abstrakti päättelykyky
Mitattavat ominaisuudet: ei-sanallinen päättelykyky, usean tekijän samanaikainen käsittely, avaruudellinen hahmottaminen, visuaalinen hahmottaminen
Heikkous Kokonaistuloksesi mukainen Vahvuus

Kielellinen muistamiskyky
Mitattavat ominaisuudet: kielellinen käsitteenmuodostus, merkitysten tunnistaminen, pitkäkestoinen muisti, kasvuympäristön virikkeisyys, älyllinen uteliaisuus
Heikkous Kokonaistuloksesi mukainen Vahvuus

Symbolien muistamiskyky
Mitattavat ominaisuudet: lyhytkestoinen muisti, jaksotuskyky, vertauskuvallisen sisällön ymmärtäminen, keskittymiskyky
Heikkous Kokonaistuloksesi mukainen Vahvuus

Kielellinen päättelykyky
Mitattavat ominaisuudet: kielellinen päättely, käsitteen muodostus, merkityssisällön ymmärtäminen
Heikkous Kokonaistuloksesi mukainen Vahvuus

Matemaattinen ajattelukyky
Mitattavat ominaisuudet: työmuisti, vertauskuvallisen sisällön ymmärtäminen, päättelykyky
Heikkous Kokonaistuloksesi mukainen Vahvuus





Tieteen Kuvalehden älykkyystestin taustaa
Testi koostuu viidestä osiosta. Jokainen osio mittaa erilaisia tekijöitä, jotka yhdessä pyrkivät muodostamaan yleiskuvan testattavan älykkyydestä. Testi perustuu nykyaikaisiin virallisiin älykkyysosamäärämittauksiin, kuten Stanford-Binet V
-testiin. Sen korrelaatio nykyisiin testeihin (S-B V mukaan lukien) on 0,92. Stanford-Binet V -testissä käytetään määritelmää, jonka mukaan älykkyys "koostuu monien erityiskykyjen luokitellusta yhteisvaikutuksesta". David Wechslerin kehittämässä WAIS-testissä käytetyn määritelmän mukaan älykkyys on "yksilön kyky toimia tarkoituksenmukaisesti, ajatella rationaalisesti ja hallita tehokkaasti ympäristöään".
Tieteen Kuvalehden älykkyystestin osiot jaetaan kahteen pääluokkaan, kielelliseen osaan ja suoritusosaan. Kieliosa mittaa kielellisten ulottuvuuksien ymmärtämistä ja työmuistia, kun taas suoritusosa pyrkii mittamaan käsittelynopeutta ja kykyä tehdä havaintoja. Suuri ero kielellisen osan ja suoritusosan tuloksen välillä on psykologisesti merkittävä.

Psykologit ovat kehittäneet monia tapoja älykkyyden mittaamiseksi ja määrittämiseksi. Eräs teoria jakaa älykkyyden kiteytyneeseen (Gc) ja joustavaan älykkyyteen (Gf).
Kiteytynyt älykkyys perustuu kokemuksen kautta hankittuihin ja opittuihin tietoihin, kun taas joustava älykkyys tarkoittaa ongelmanratkaisukykyä, joka ei pohjaudu opittuihin asioihin. Oheiseen taulukkoon on koottu testin tunnusmerkit osioittain.

Osioiden tunnusmerkit
Kiellinen osa Suoritusosa Kiteytynyt älykkyys (Gc) Joustava älykkyys (Gf) Koulutussidonnainen Työmuisti Pitkäkestoinen
muisti

Kuvaosio X X
Sanasto X X X x
Muistitehtävät X x
Keskinäiset suhteet X X X X x
Matematiikka X X X x





Kokonaispistemäärän merkitys
Koska testi tehdään ilman ulkopuolista valvontaa, ei voida todistaa, ettei testiä tehdessä olisi käytetty apuvälineitä tai muuten huijattu. Siksi tuloksella ei ole samaa virallista arvoa kuin valvotuissa oloissa suoritetun älykkyystestin tuloksella. Tuloksella voi kuitenkin olla merkitystä testattavalle itselleen, sillä se on hyvin lähellä valvotun testin tulosta. Tämä testi on laadittu niin, että sen pistemäärä poikkeaa virallisesti valvottujen älykkyysosamäärätestien tuloksista korkeintaan noin 4 prosenttia suuntaan tai toiseen.






Älykkyysosamäärän mittaamisesta

Ensimmäiset älykkyystestit kehitettiin esimmäisen maailmansodan aikana alokkaiden arviointia varten. Sen jälkeen on luotu monia uusia testejä ja tekniikat ovat kehittyneet. Nykyään kaksi suosituinta älykkyysosamäärän mittaria ovat Stanford-Binet- ja WAIS-testin asteikot. Tieteen Kuvalehden älykkyystesti on laadittu näiden testien pohjalta.

Lyhyt älykkyystestien historia

Binet & Simon 1905 Stanford-Binet 1916 Army Alpha 1917 Stanford-Binet II 1937 Stanford-Binet III 1973 Stanford-Binet V 2003 GIQTest-I 2005


Keskimääräinen maailman kaikkien ihmisten älykkyysosamäärä on noin 100. Keskimääräinen Tieteen Kuvalehden ÄO-testin tulos on noin 110. Keskimääräinen WAIS®-III-testin tulos on noin 102,9. Noin 66 prosentilla väestöstä älykkyysosamäärä sijoittuu välille 85-115, 88 prosentilla välille 60-130 ja 99 prosentilla välille 45-140. Seuraavassa taulukossa esimerkiksi persentiili 95 / ÄO 125 tarkoittaa, että henkilöllä, jonka ÄO on 125, on parempi ÄO kuin 95 prosentilla väestöstä.

Yhdysvaltojen väestön ÄO-persentiilit

Persentiili ÄO
99,9 145+
95 125
75 110
50 100
25 90
5 70

ÄO-tulosluokitus

Tulos Taso
130 Huipputasoa
120 Erittäin hyvä
110 Hieman tavallista korkeampi
90 Keskimääräinen
80 Hieman keskimääräistä alempi

Älykkyysosamäärien vertailuja

Tulos Taso
160 S-B V -testin maksimitulos
153 TK:n ÄO-testin maksimitulos
139 Poetic Genius Society
131 Mensa Society
125 Tohtoritutkinnon suorittaneiden keskiarvo
115 Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskiarvo