Piskuinen Lauttasaaren K-Extra on sitten oiva työpaikka.
Paljon mukavia mummoja, läheistä asiakastyöskentelyä (vaikkakin tavaroiden pakkaaminen kassiin käy meikäläiseltä vielä hieman kömpelösti) ja herkullisia erikoishyllyjä.
Jopa Kauppias ja Myymäläpäällikkö ovat loistavia tyyppejä. Iltavuoron Inkku (noin. 60v) on ihana, Ailamainen henkilö, joka antaa litkiä kahvia kaiket illat. Enkä ole ikinä saanut missään muualla kehuja kahta kertaa yhden viikon sisään (enkä kyllä kehuja oikeastaan lainkaan missään työpaikassa sitten Kauppaniskan ensimmäisen työpäivän jälkeen).
Ja vaikka hiki meinaa kihota otsalle aina yhdeltätoista illalla kun ulkomaalaiset tulevat ostelemaan kaikki kaupan hankalastinäpyteltävät aletuotteet juuri sulkemisaikaan kun 11 yli lähtee viimeinen bussi, ei se haittaa.
Heehee, ei haittaa yhtään, ei haittaa mikään eilisen tapahtuman jälkeen.
Koska kun Angstinen Taitelijapaska huomasi että legendaarinen Herra Ylppö kävelee saman pikkukaupan lävitse kohti maitohyllyä, ei ole väliä mitä vastoinkäymisiä käy.
Herra Ylppö tuli kassalle, osti glögiä ja puhui samalla puhelimeen ja HYMYILI. TP hoiti tilanteen hienosti tuijottamalla ja pudottamalla vaihtorahat käsistään. Inkku sattui samalla hetkellä olemaan tupakalla entisen työkaverinsa, nuoren jätkän kanssa.
Kun Inkku tulee takaisin
TP: Oikeesti, mä en kestä.
Inkku: Huh? No mitä nyt?
TP: HERRA YLPPÖ kävi tässä kassalla!
Inkku: Kuka?
TP: Maj Karman laulaja... Herra Ylppö... Herra Ylppö...
Ex-työntekijä: Niin? Entä sitten?
TP: Mä olen onneton landetyttö ja fani ja aaggghhhh!!!
Ex-työntekijä: Siis se käy täällä koko ajan!
Inkku: Siis KUKA?
Ex-työntekijä: Siis se kalju jätkä musta huppu päässä joka meni tosta.
Inkku: Niin SE! Joo se käy täällä aina
TP: Eih... Mä kuolen.... *painaa kädet kasvoilleen, taipuu kyyryyn*
Ex-työntekijän kaveri: Kato se on ihan punane!
Ensi kerralla nimmari. Vittu ensi kerralla NIMMARI !!!