Minä rakensin rakkaalleni lasisen maan
Kauniin ja hauraan, silti niin voimakkaan
Se kesti vain hetken, sitten kävikin niin
Että lasinen maailmani särjettiin
Minä lupasin rakkaalleni taivaalta kuun
Sanoin, että tiedän, nyt kaikki onnistuu
Elin hetken kuin unta, uskoin sen jatkuvan
Kun heräsin, rakkaani vannoi tunteita sylissä tuntemattoman
Minä rakensin muovista maailman, tein sille kivestä kasvot
Silmissä suru, rakkaus rinnassa
Minä odotin, odotin, lopulta pelkäsin todellisuutta
Rinnassa suru, silmissä kuolema
Minä rakensin rakkaalleni rautaisen maan
Opetin kuria kunnioittamaan
Se kesti vain hetken, sitten kävikin niin
että rakkaus kuoli, ja haudattiin