IRC-Galleria

Käytiin eilen hyvästelemässä ja saattamassa mummo. Mummo oli niin nuoren näköinen kun makasi siinä arkussa, tuntui kuin jok ikinen ryppy olisi hävinny mummon kasvoilla, ja ehkä niin olikin.. Ei ollu kasvoilla enää yhtään tuskan ja kivun juonnetta, oli vaan rauhallinen ja levänneen näköinen. Siinä kun seisottiin siunauskappelin vieressä ja kuunneltiin kuolinkellot, niin tuli mietittyä monia asioita. Enkä mie voi vieläkään täysin uskoa, et mummo on poissa. Tuntuu niin pahalle. Mut se helpottaa, ku mie tiedän, et mummon on nyt hyvä olla <3

On kotipiha hiljainen,
ei kuulu askeleet poluilla sen.
Ovat ahkerat kädet rauenneet,
ja päättyneet arkiset askareet.
Katselemme jälkiä kättesi töiden,
Kiittäen, muistaen, ikävöiden.