IRC-Galleria

Istun huoneessani, tuijotan seinää, en voi uskoa että se tapahtuu
Kerran niin upeaa, nyt, elämä on vääristynyttä todellisuutta, mielikuvitusta
En tiedä mistä aloittaa

Näin rakkautesi minua kohtaan häviävän pienessä hetkessä tyhmyyttä
Tämä saattaa olla painajainen, mutta se ei ole unta, ooh
Haluan huutaa; särkynyt sydän vuotaa yhä

En koskaan enää puhu, en koskaan enää hymyile
Tietäen että elämäni ei tule olemaan samaa
En koskaan enää koske, en koskaan enää tunne
En tule koskaan kuulemaan sinun kutsuvan nimeäni... uudelleen

Unissani näen, näen sinun tulevan luokseni; vanhojen aikojen muisto
Herään ja tajuan Helvetin olevan kylmä kuin jää ja synnin kosketus vei minut sinne
Mikään ei pala kuin kylmyys
En koskaan enää puhu, en koskaan enää hymyile
Tietäen että elämäni ei tule olemaan samaa
En koskaan enää koske, en koskaan enää tunne
En tule koskaan kuulemaan sinun kutsuvan nimeäni
Kun teemme syntiä, myös kärsimme
Olen pudonnut suosiosta, haluan palata ajassa taaksepäin ja saada tehdyn tekemättömäksi

En koskaan enää puhu, en koskaan enää hymyile
Tietäen että elämäni ei tule olemaan samaa
En koskaan enää koske, en koskaan enää tunne
En tule koskaan kuulemaan sinun kutsuvan nimeäni
En koskaan enää puhu, en koskaan enää hymyile
Kaikki mitä näen: tulevaisuus täynnä pelkoa
En koskaan enää koske, en koskaan enää tunne
En voi koskaan kuiskata korvaasi... että olen pahoillani