IRC-Galleria

Angst

huomenna saadaan taas unta.

ikävä...

Lääkäri määräsi väärää lääkettä.

Ihan oikeasti.

Kus*pää.

kävimpäs tänään taas soppailemasa ja uuuimasa...

minua harmittaa KOSKA ulkona on pimeää enkä uskalla mennä tupakille!!! AAAPUUUUVA! :D

muttakuntekisimieeeli... :(

Hmmh.. menipäs päivä nopsaa.. pelkkää shoppailua....

Kuulin kultsinki äänen... helpotti taas ja anto voimaa jaksaa rämpiä tääki päivä...

Mitäpä muuta. Söin hesen kanankoipia. Lol.

Btw, kymmenen vuotiiat nimittivät minua hyypiösi.

Känniääliö sanoo:
enmääkääikkääoomittääottanu


Känniääliö sanoo:
VITTU MEITSIL MAGEE KESKUSTELUN TAUSTA TOMMOSII PIKKUSII POKEMONEI TAI JOTTAI

Känniääliö sanoo:
Musta tulee isona Guitar Heroisti.



välillä epäilen vahvasti omaa mielentilaani ihan itsekkin....

koittakaa ymmäträä. :D:D:D KHIIKHII.

Legendaarista. Jollaki ylimäärästä virtaa vaikka ei oo ees nukuttu... WOOOT?

Känniääliö sanoo:
MINÄ EN OO MIKKÄÄ SUTENÖÖRI

Mä sanoin joskus: Pitää jaksaa, mut nyt ei jaksa
Yks elämä elettävänä ja seki on paska
Mä kerroin sairaast maailmasta, siin oli oikeest
Pyytäny apuu taivaast ja ne vei rakkaan pois
En oo tyytyväinen elämään, Kuka mua auttaa vois?
En oo kertonu kellekkää mut haluisin paikkaan toiseen
Mä palan halust unohtaa kaiken ja alottaa alust
Ehkä alla palmun unohtas vaikeudet joita sattuu
Liian monesti meinannu raiteiltani suistaa
Vetäny bumii ainoastaa ku en haluu muistaa
Itseluottamus ja kusipäisyys tuonu mut tähän
Joskus rakastaa itseään liikaa, joskus liian vähän
En tee näit biisejä rahasta vaan päästäkseni pahasta
olosta joka lähtee pois mun jokaisesta sanasta
Jonka kirjotan enkä tiiä mikä mua ohjaa
Musa vie mua huipulle, elämä vetää pohjaa
Kait meen parempaa, itseeni katon peilistä
Ja meen oottaa huomista ja vihaa eilistä
Teinistä muuttunu, nyt on pakko yrittää
Mutsi käski antaa kaiken mihin sit pyrinkää
En oo tasapainonen, väliäkö sillä? En
Tipu nyrkillä, en kritiikillä, en välttämättä millään joten älä välitä
Oon vaa mies jolla ei oo mitää mitä hävitä

Kyl mä täällä pärjään vielä
Paremmin sit ku nähdään siellä
Missä sielu lepää
Unesta josta ei enää herää
Kyl mä täällä pärjään vielä
Paremmin sit ku nähdään siellä
Missä sielu lepää
Unesta josta ei enää herää

Aika kuluu nopeet ja mun vierellä muuttuu monet
Suuttuu toiset jos en tehny sitä mitä sano opet
Mä pärjään mut sitä ei huomaa ne sokeet
Jotka saa kaiken heti ja saa kaiken nopeet
En oo valmis tekee mitä vaa, mut mä
Pärjään hyvin sit ku nään sut taas tääl
Aika on perseestä, ku pitäs tietää mitä tekee
Rahaa vois tulla yhtä paljon ku sitä menee
Mut ainoo fiilis et mä pärjään kaiken läpi
Sanoissa rakkaissa eilen taas sen näki
Miten ne saa sen äkkii pois sen vitun huolen
Kaikesta ja toivoo takas aamusta heti huomen
Oon tänää parempi ku koskaan hei
Mä pärjään paremmin ku voiskaan ei
Vois kuvitella tästä jäbäst joka aina
On köyhä ja joutuu joka kerta vaa lainaa


Joo mä myönnän, mä pelkään. Mä en oo vahva
Silmät kii nyt ku kelaan meit kahta
Tyttö tykkään sust paljon ehkä liikaa
Sä oot aivan ihana ja mä en haluu riitaa
Mut menetän sut niinku muut rakkaat
Joka aamu pelkään et laukkus pakkaat
Pahoillani kun en osaa enää luottaa
Mut liikaa iskui, haavoja se selkään tuottaa
Puukottaa, ja sit itken vaa verta
Mut miks vitus näin käy joka kerta?
Mut kyl mä pärjään, kyllä siihen tottuu
Tuntuu vaa et elän yksin elämäni loppuu

Elämässä ei mikään oo varmaa
Ja yön pimeydessä astun vaa harhaan
Helppo poluilta livetä kalliolta sileeltä
ja sit pimeäst on mahdotonta ylös taas kiivetä

Vaikka menis järki ja tunteet ei kohtaa
Sinne välil munki jalanjäljet johtaa
Askel itselääkityksel kohti tiedottomuutta
Mun maailmas on normaalii vieroksuu todellisuutta
Ja paeta päivänsäteit piiloon pahalt maailmalta
Ei auta jos on jalat maassas, vesät maton alta
Jos haluut tappaa enkelin ni vedä siivet siltä
Mut sil on kiire sillä en haluu enää piileksii miltääm


Vain muutamat tiesivät, mut tämän jälkeen kaikki
Mä oon niin huonona, monesti täysin poikki
Vedän verhot joka ikkunan eteen, pysyn sisällä
En kehtaa nähdä yhtään ihmistä. Oisko vaikutusta isällä
Tai siis sillä joka mut pentuna hylkäsi
Hyvästiksi ovensuussa naamalleni sylkäsi
Onneksi mul on rakas äiti ja pari muuta
Ja ne on elämä nii paljo et se kuivaa suuta
Fanit tukevat ja toiset panevat maahan
Kiltti Herra Tohtori, eiksjoo että saahan
Tää epävarma ihmisen puolikas päivän namit
Mä kynäni otan käteen, vedän naamaan diapamit
Mutta äiti älä huoli, mä kyllä pärjään
Jos sulta jotain puuttuu, sen mä vaikka kerjään
Mul on olemassa tarpeeks monta syytä että selviin
Koska mä rakastan ja uskon mun unelmiin

Kyl mä täällä pärjään vielä
Kyl mä täällä pärjään vielä

Kyl mä täällä pärjään vielä
Paremmin sit ku nähdään siellä
Missä sielu lepää
Unesta josta ei enää herää..

---

...Ylimääränen annos psyykelääkkeitä,
voit olla saletti ettei se potki tai tavaroita heitä.
Kasvatetaan enkeleitä ongelmalapsista,
ei puhuta siitä valkotakkinatsista,
joiden tekemiset näet lasten katseista,
sideharsoon käärityistä ranteista,
näkymättömistä vanteista jotka päätä kiristää.
Lääkkeet kertoo millon väsyttää ja millon piristää,
setä antaa tabun, salettiin saat unta,
näin kasvatetaan uus uljas yhteiskunta...

...Taas pikku prinsessa istuu ikkunassa, aikuisten rakentamassa vankilassa,
suu pysyy kii, silti apuu huutamassa, ilman rakkautta se istuu ikkunassa.
Taas pikku prinsessa istuu ikkunassa, kohta kaksi kuukautta läähehumalassa,
avuttomalle elämä on paskaa, ilman rakkautta se istuu ikkunassa...

Mc Mane: Ikävä sun luo

Mä haluun matkaa kauas täältä/
Kunpa totuudelta voisin mä selkäni kääntää/
Haluan vaan sun luokses takas/
Haluan sua vasten vaan painautua rakas/
Oot niin kaukana musta ja mä mietin/
Joka hetkee jonka sun kanssas vietin/
Jätin sydämeni jonnekkin kauas pois/
Ottaisin sut mukaan jos sen takas hakea vois/
Oot mielessäni sekä joka muistossa/
Muistan senkin kun me suudeltiin sielä puistossa/
Missä aina ystävinä aikaa vietettiin/
Toisiamme heikkoina hetkinä lohdutettiin/
Mut ne ajat ei unohdu vaik ne on jo takana/
Kaikki muistot viiltää sisimpääni niinkun katana/
En muuta toivo kun vaan saisin olla sun luona/
Ja kohta tuun jo takas niin nopee ettet huomaa/

Kertsi:

Kai sä mua mietit kai sä mua kaipaat?/
Kai sä mua muistellen vietät aikaa?/
Ethän koskaan unohda miks ollaan yhdessä?/
Kohti kuolemaa kävellään käsi kädessä/

Kai sä mua mietit kai sä mua kaipaat?/
Kai sä mua muistellen vietät aikaa?/
Mitä enemmän aina vaan mietin rakas sua/
Sitä enemmän mä aina alan suhun rakastua/


Aina kun on se aika tyynyyn painaa pää/
Sun kasvosi on ainoo joka mun mieleen jää/
En tiennyt miten ikävä voi näin paljon raastaa/
Täs joudun makaan yksin et oo vieressäni taaskaan/
Aika vaan kuluu se on pois mun elämästä/
Jokin estää mua eteenpäin elämääni vetämästä/
Kulta sä oot ainoo joka ymmärtää/
Mitä asioita pyörii sisällä mun hauraan pään/
Kun katson peiliin näen vain pienen pojan/
Joka tekemisillään on kaivanut itselleen ojan/
Kun katson siitä mun omiin silmiini syvälle/
Näen sun itkevän ei todellakaan tunnu hyvälle/
Oon silti liian nuori totuuden tajuamaan/
Ja kui paljon ikävä voi painaa ei muil oo hajuakaan/
Rakas kulta mulla on ikävä/
Ja mun rakkaus sua kohtaan on lupaus pitävä/

Kertsi

Päivin ja öin sun kuvas mieleen palaa/
Vaikka se sattuu silti mietin mä sua salaa/
Kynän kautta kyyneleeni sulle vuodatan/
jos saan sut ikuisesti pitää ootan vaik vuosisadan/
Jos nyt oves taakse astuisin niin avaisitko/
Jos soittaisin sulle niin vastaisitko/
Jos kaikesta pyytäsin anteeks niin antaisitko/
Jos antaisin sulle kaiken niin ottaisitko/
Jos oisin surullinen niin huomaisitko/
Ja jos huomaisit niin lohduttaisitko/
Jos nyt takaisin tulisin niin halaisitko/
Jos kokonaan pois lähtisin niin unohtaisitko/
Tää kaipuu saa mut voimattomaksi/
Kaikki on hyvin aina kun me ollaan kaksin/
Oot liian kaukana vaik kätes kädessäni tunnen/
Oispa kaikki niinkuin joskus silloin ennen/

Kertsi

Kai sä mua mietit kai sä mua kaipaat?/
Kai sä mua muistellen vietät aikaa?/

Kai sä mua mietit kai sä mua kaipaat?/
Kai sä mua muistellen vietät aikaa?/

Kertsi

hmmmh... mistäköhä sitä aloottas... vaikia sanua...

vaikka siittä että osastolleha sitä taas kiikutettiin, eilen pääs poijes...

nyt olenkin sitten yksikseni latailemassa akkuja turussa, tämä kuu kun on saikkua niin lepäilen ja

kattelen sitte uuemman kerran sitä töihin tai ylipäätään mihinkään menemistä...

hieman on ollu olo just sitä ihtiään, mutta eikös sitä asioilla oo tapana järjestyä...

Kultaani kaipailen kovasti, järettömästi, vitusti, helvetisti... Pahaltahan tää tuntuu, hän joutu

jäämään vielä osastolle hoitoon... Eipä tästä sitte sen enempää...

Naapurinpoika varmaa ihmettellee ku ei oo soiteltu ja kottoo ollaa hävitty, mutta kaippa sää mun

nikin löyvät ja kattelet tän päiviksenki joskus ni tiiät missä ollaa ku ei oo ilimoteltu ittestämme...

Mulla ku eioo sun nrookaa...

Näillä jatketaan ja katsellaan.


Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin....