IRC-Galleria

Runo 135 - onnionrunoPerjantai 19.02.2010 04:55

Suljen syliini
kehnoina päivinä kannet
joiden välistä
löydän sanat ja tekstin
lohtua tuovan

tai

puristan käsissäni
rystyset punaisina
puista palaa
joka intuitioni vallassa
balettitanssijan tavoin
liikkuu pitkin paperia
tehden siihen mitättömiä jälkiä

tai

muistelen huulia
joista turvaa hain
jotka lempeä laulellen
imartelivat minut
muun maailman ulottumattomiin

tai

roiskin osan itseäni
suoraan syyttömien niskaan
tiuskien ja raivoten
kuinka minua
on kohdeltu epäreilusti

tai

etsin toisen tavan
tuulettaa ikkunastani ulos
tyhjyyttä ja mitä ikinä

Pohjimmiltani olen onnellinen!

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.