IRC-Galleria

No, perkele.

Luin aiempia päiväkirjamerkintöjäni, ja tulin pohtineeksi että minkälaiseksi ihmiseksi mut niitten perusteella mielletään. Joksiki vitun äijäilijäksi, taiteilijaksi vai miksikä? On tuola sen verta ihmeellistä tavaraa, perkeles.

Noh, ei siinä mitää. Se on ihan kivaa kun ihmiset ei ymmärrä mua. Siinä ikäänkuin erottuu jyvät akanoista. Jotta tulen ehkä toimeen vain tietynlaisten ihmisten kanssa. No ei. Kyl mä tuun kaikkien kans toimeen. Melkein. No en oikeesti tuu. Haha.
Onpa kyllä vitun syvällistä paskaa. Pitäskö ruveta joksikin paskakolumnistiksi, perkeles? Kertokaa se mulle niin sitten olen taas tyytyväinen. Lähes sekunnin tai jotain, tuskin sitäkään.

Olen hyvin tyytymätön ihminen nääs. En ikinä ole tyytyväinen mihinkään, paitsi tänään olin matematiikan tunnilla. Sain tehtyä paljon tehtäviä - Mutta sitten päähäni iski aate. Mitä vittua? Miksi mä näitä teen? Lopetin tehtävien teon ja taiteilin vihkoon, niin kun ennen. Ei matikantunnitkaan enää inspiroi mua huimiin taiteellisiin suorituksiin, vittu. Olen harhapoluilla. Olen tärviöllä, keskityn epäolennaiseen. En keskity nuoruuteen, keskityn tulevaisuuteen. En minä silloin voi elää nuoruuttani! Olen totaalisen hukassa!

Nyt on se aika kun kuuluisi rellestää kuin hullu, mutta ei. En ole tämän vuoden aikana vielä edes ryypännyt kertaakaan. Melkosta paskaa.

(Hehe, vitsi, arvon ihmiset)