IRC-Galleria

Grennie

Grennie

Surrounded but alone

Uusimmat blogimerkinnät

Selaa blogimerkintöjä

[Ei aihetta]Perjantai 02.06.2006 06:33

hmm, voisin melkei mennä nukkuu, ni jaksan herätä kuudelta..

öitä <3

[Ei aihetta]Perjantai 02.06.2006 04:46

Hän odottaa minua liukumäen alapuolella,
mutta en taida haluta vielä laskea alas.

[Ei aihetta]Keskiviikko 31.05.2006 18:48

Hardcore fan of steel gates
You can't fix it once it's broked
I put some DC and wait for thunder
feeling of sacrament and fools

[Ei aihetta]Keskiviikko 31.05.2006 03:42

House of evil is on fire
The smoke gets us higher
Further than ever before
I'll take more and more

[Ei aihetta]Keskiviikko 31.05.2006 03:39

Every week your mind gets a bit deeper
Still growing up in this eternal mess
Find your carings like somekind of seeker
Get everything you want, don't settle for less

[Ei aihetta]Keskiviikko 31.05.2006 03:36

Some writings from the last century
tells the sad news from near future
Just took all your ownings and run
Hide and do not be discovered

[Ei aihetta]Keskiviikko 31.05.2006 03:34

And if I've hurt you one way or another
I do regret for every breath I've took on my lifetime
My deepest apology is everything I can give to you

Against the windKeskiviikko 31.05.2006 01:28

Light sound of wind's whisper
slowly guides minder's patch
Blessed with a sense inside
He will found the great waters
As he sail towards the hills

Moon floats above the sky
fraily lights minder's way
Growed with heart of adventure
Loosen up to grab the twig
Throw it away before the last dance
Wounded by the stones of care
Don't need anymore scars

Took the finest diamond
to have the respect of small village
Gained the trust, burned everything
Nothing left alive after him
"I'll be there, no matter what's the cost"
He said and grabbed his sword

Finally in great waters
Made the boat and the oars
Sailed beyond the bays
Storm of the century came suddenly
This story has been told in many versions
but this is everything we know about this traveller

but he can come back..


My most romantic memory Tiistai 30.05.2006 05:13

Kävelen rappuset ylös ja hymyilen vastaan tuleville ihmisille. On ollut hieno päivä. Kesän ensimmäinen lämmin päivä ja aurinkokin paistaa täydeltä terältä. Astelen omalla persoonallisella kävelytyylilläni samalla kättä rennosti heiluttaen kohti ovea. Itsevarmasti, mutta varovaisesti avaan oven. Näky johon häkellyn joka kerta: Iso konserttisali on täysin tyhjillään, ketään ei näy missään. Ainoastaan iso musta kiiltävä flyygeli odottaa minua esiintymislavalla. Kävelen luiskan alas ja nousen lavalle. Varovasti istuudun tämän mahtavan flyygelin penkille. Katson vielä kerran tyhjään katsomoon, joka on omalla tavallaan traaginen. Fiilikseni on silti ainutlaatuinen, koska en ole aikaisemmin päässyt soittamaan flyygeliä näin isossa salissa aivan yksin.

Aloitan soittamalla E:n, josta tuleekin nopeasti vanha tuttu pianomelodia mieleen. Biisin nimi on November rain, joka kertoo epätoivoisesta rakkaustarinasta. Intron jälkeen alan hyräillä laulumelodiaa ja se tuokin mieleeni oman elämäni. Tuon vuoristoradan, jossa kaikki menee joka kerralla samalla tavalla. Pystyn eläytymään soittamiseen kokoajan paremmin ja paremmin. Tuntuu, että sormeni lentävät koskettimilla, enkä edes ajattele mitä soitan. Tuo vapauden tunne on mahtava, eikä sitä kovin moni tunne voita.

"Cause nothin' lasts forever. And we both know hearts can change. And it's hard to hold a candle in the cold November rain" Tässä kohdassa ajattelen mielessäni, että oi kun joskus asiat menisi edes näin. En haluaisikaan ikuisuutta ja valtakuntaa. Kyynel vierähtää silmiini, kun mieleeni palaa romanttiset talvi-illat. Myönnän olevani romantikko, mutta ei kai siinä mitään pahaa ole. Vielä viimeiset soinnut: "Everybody needs somebody. You're not the only one" Tiedän, että hetkeni on mennyt. Elämäni vapain 9 minuuttia on mennyt ja minun on palattava omaan arkeeni, jossa erilaisuus on rikos ja kaikki hyvä viedään hetkessä kädestä.

Istun vielä hetken penkillä miettimässä asioita, kunnes nousen ja jään nojamaan flyygelin reunaan. Kuuntelen hiljaisuutta ja nautin olostani. Menee hetki, kunnes kuulen taputusta. Näen katsomon pimeimmässä nurkassa hahmon. Tämä lähtee kävelemään rappusia kohti esiintymislavaa. Edelleenkin on sen verran pimeää, etten erota muuta, kuin pitkät mustat hiukset, jotka varjostavat hänen kasvojansa. Olen ihan hiljaa, jumitun paikoilleni jännityksestä. Sydämmeni hakkaa vain lujemmin, kun tämä tyttö kävelee lähemmäksi. Tytöllä on kädessään punainen ruusu, joka hehkuu lavavalojen loisteessa. Tämä tummaan pukeutunut neito kävelee mitään sanomatta luokseni, suutelee ihanan hellästi ja kietoutuu ympärilleni. Edelleen November rainin soidessa päässäni tyttö kuiskaa korvaani hennolla äänellä: "Tuo oli ihaninta, mitä olen kuullut. Jää tähän vielä hetkeksi."

<3


Hyvää kesälomaa kaikille. Mulla se alkaa tänään..
Lauantaihin asti pidetään hauskaa ja katsotaan sitte uudestaan :P

a dream of mineTiistai 30.05.2006 01:55

After the beautiful hibermate
I woke up in reality
Sleep threw glow of the date
Nothing came within
Only silence covers me

Excating treason agains humanity
As she crossed the main street
and stepped in to the neighbouring city
with glamour of black & white meet

Took some polaroid pictures
They are caring like closest siblings
And have the passion like never before
They are unbreakable with common core