Yksinään, taas tänään mä pidän seuraa kuulle
Jouduit taas lähtemään, jäi varjos oven suulle
Tyhjässä talossa istua saan
Sä jossain bailuissa oot kai taas
Aamuyöllä kun takaisin tuut
Saan kuulla parempi on kaikki muut
Ja kuinka sulle ei tilaa jää
Et lähelläni pysty hengittää
ruoste sanojasi haavoittaa
Etkö nää kuinka mua ahdistaa
En sua kai saa omistaa
En tahdokaan, kunhan annat edes joskus koskettaa
Kun kerran yritin lähteä pois
Sanoit se tekoni viimeinen ois
Miks tahdot voimasi näin kuluttaa
Vedät siimaa ja löysäät uudestaan
Saan aina olla varpaillaan
En tiedä milloin mua kaivataan
Jos mua et rakasta niin päästä jo irti
Tuut kohta huomaamaan en oo mikään enkeli
Jos vielä tuun sun mukaan
Pois ethän enää päästä
Jos tahdo et mua kuitenkaan
Voitko tuskalta mut säästää?
Sua haluan satuttaa
Sydäntäs rutistaa
Se ei oo vaikeaa
Aion mielesi pahoittaa
Sen jälkeen voin sut unohtaa
En enää pyhimys oo
Aion mielesi pahoittaa
Et mua lopettamaan saa
Uusimmat blogimerkinnät
- hmmmh.. hurtlostbroken. 16.04.
- Hmm.. osasin taas.. 15.04.
- sekaisin...mutta mistä? 06.04.
- Patoutuneiden ahdistusten, aggressioiden, t... 12.03.
- kipuun tottuu, kun tarpeeksi sattuu .. sitten... 10.03.
- *huoh* näimpänäin ... 05.03.
- katkeran suloisia arpia.. 28.02.
- Huomenta perkele.. 28.02.
- Vais niin.. etttä näin. mitenkä oli ? 13.02.
- Huku pallomereen tai aja autolla seinään... 13.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (28)
-
▼
2008 (334)
- ▶ joulukuu 2008 (30)
- ▶ marraskuu 2008 (20)
- ▶ lokakuu 2008 (25)
- ▶ syyskuu 2008 (24)
- ▶ elokuu 2008 (21)
- ▶ heinäkuu 2008 (66)
- ▶ kesäkuu 2008 (54)
- ▶ toukokuu 2008 (32)
- ▶ huhtikuu 2008 (19)
- ▶ maaliskuu 2008 (6)
- ▶ helmikuu 2008 (15)
- ▶ tammikuu 2008 (22)
- ▶ 2007 (56)
- ▶ 2006 (8)