et voisin jotai arviota heittää :)
(ah voiku olis kaakaota nii raksuttas paremmin,
mut oon köyhä paska, jolla on varaa vaa keikkoihin
ja special- julkasuihin jne. :D)
Tilasin Tarjan Boxset version, jossa oli levyn lisäks
paita, valokuvakirja, kaks julistetta
ja lappu jossa oli koodi bonusbiisien lataamiseen.
(Deliverance instrumental, Into The Sun
ja Medusa pelkästää Tarjan laulamana)
Tosiaan levyn olen kuullu jo ennakkokuuntelussa,
mut siitähä on aikaa kolmisen kk
joten laitetaas levy soimaan taustalle ja käydään biisi kerralla.
Victim Of Ritual
Oli biisi joka jäi mieleen koko levyltä,
itse olin ymmärtäny et Tarja tekee klassisen levyn
mut heti ku ensimmäiset kitarariffit ja rummut tuli nii hämmennyin :D
Noh vahinkoja sattuu, mut tosiaan biisi toimii alotusbiisinä erinomaisesti.
Tarjan "oopperamaisen" ärrän lausuminen on kyl niin huvittavaa.
500 Letters
Luin tossa vähän aikaa sitten pienen artikkelipätkän
et biisi kertoo ahdistelijoista/stalkkereista,
nyt ku muistelen lyriikoita nii kyllä siellä o piileviä viittauksia
semmosiin, mut ekalla kerralla ku luin lyriikoita nii miulle totta kai
tuli eri käsitys mistä biisi kertoo, siitä huolimatta on kyl kaunis biisi.
Lucid Dreamer
Öh, selkouneksija vai kirkasuneksija? :D
Joka tapauksessa selkouneksiminen on biisin teema,
Aika vänkä biisi siinä mielessä et ekalla kuuntelu kerralla
olin sitä mieltä ettei oo hyvä, mut nyt kuunnellu kuitenki parisen kertaa
ja lukenu tekstin nii on tässä jotai hyvää sittenki.
Namun ääniki kuuluu biisissä, harmi vaa et sitä ei ollukaa niin paljoo
mitä mie kuvittelin mut toisaalta se o voinu olla hankala tehtävä muutenki :D
Never Enough
Tarja on soittanu tätä biisiä livenäki,
mut itse en ole edes yrittäny kuunnella loppuun asti
miltä biisi kuulostaa. (siis tarkottaen Youtuben keikkavideoita)
Sit sain kuulla tosiaan et tämä biisi tulee levylle,
ekalla kuuntelukerralla ei oikei vakuuttanu miuta ja eipä se oo vakuuttanu miuta vielkää.
Miu mielestä tää on levyn heikoin biisi
ja loppu on turhan pitkitetty, se kuulostaa epämääräselle sillisalaatille.
Mystique Voyage
"Welcome to my mystique voyage
an inner trip to fantasy, freedom and love
a conquest of fear, lonesomeness and dislike
welcome to my world"
Enpä ossoo ton paremmin sanoa, mitä mieltä oon biisistä
tykkeen erityisesti "joikaus"-kohasta mikä tulee enne kertsiä,
aivan mahtavan kuulosta tulee aina kylmät väreet.
Biisissä tosiaan kuullaan enkun lisäks espanjaa/portugalia ja suomea
(en oo varma kumpaa siinä on,
mut ois jees selvittää muutenki mitä siinä espanja/portugali kohassa lauletaan)
Darkness
Cover biisi herralta nimeltä Peter Gabriel,
kuuntelin alkuperästä vähän matkaa ja pakko sanoo
et Tarja teki munakkaamman version, se on todellakin Darkness eikä "Darkness" ku Tarja coveroi.
Yllätyin matalasta rekisteristäkin et miten hyvältä se kuulosti,
ku on tottunu kuulee pelkästää Tarjaa ns. kovaa ja korkealta
Deliverance
Tästä biisistä en ossoo sanoa juuta enkä jaata vielä.
Neverlight
Sama juttu ku edellisessä, tuntuu vähä täytebiisille
mut eipä piä hättäillä jospa se joskus aukenee,
eipä oo vielkää esim. Rest Calm Nw:ltä oikei avautunu miulle.
Until Silence
*Pakkolovetuskohtaus*
Tää oli toinen biisi joka jäi mieleen ennakkokuuntelusta,
mut en tienny nimeä nii tuskastutti jonki verran.
Todella kauniit sanat ja musiikki on jotai niin sanoinkuvaamatonta,
kyl todellaki kosketti ja sai kyyneleet silmiin
Varsinki tämä pätkä biisissä kosketti:
"But dreams still in my heart
are painting colours in the dark"
Voin jo sanoa tässä vaiheessa et tulee iholle asti :'D
Medusa
Hyvin ovela biisi, muistan vielki ku Tarja kerto Track by track-videossa
tyylii et hää kuuli käärmeitten laulavan biisissä
ja siitä tuli sitten mieleen et hei täähä kertoo selkeesti Medusasta.
Biisissä on miespuolinen laulaja mukana nimeltä Justin Furstenfeld,
pakko sanoo et ihan pikkasen vivahteisesti kuulostaa Roy Khanille
vaikka tiiän ettei oo kyseinen tyyppi mut wauh :D
Ekalla kuuntelukerralla olin et "höh joko tää levy loppu?"
ja aattelin et vähä tökerö lopetus, mut nyt oon sitä mieltä et ei se niin huono olekkaan.
Ennakkokuuntelun jälkeen olin sitä mieltä
et Colours In The Dark on kuin What Lies Beneath, mut isompi teos
ja olen vielki samaa mieltä asiasta.
Toisaalta Tarja on tosiaan ottanu harppauksen taas etiäpäi
ja tehny upean teoksen jossa on elementtejen lisäks väriäki :)