Hietasen yllä leijuu taianomainen sumu... Töitten jälkeen kiiruhdin rantaan - tiesin, mitä odottaa, se näky on aina yhtä huumaava, pelottavakin. Paksu sumuverho peitti vastarannan, harmaa ja sakea ilma oli paikallaan, vaikka tuulikin rauhallisesti, kuin luonto olisi hiljaa hengittänyt. Siinä se näkyi, haavekuva: ensin valtava musta varjo, joka äkkiä piirtyy ääriviivoiksi. Luunvalkoiset purjeet, valtava, tervattu runko. Se lipuu majesteettisen hitaasti luokseni. "Hyppää kannelle."
Jokin päivä se haavekuva on totuus... Voimakas, pistävä meren tuoksu, loputon horisontti, tiivis miehistö ja minä yksi heistä, etsimässä jotain siitä loputtomasta, autiosta avaruudesta.
Uusimmat blogimerkinnät
- Bye again 01.06.
- Makuelämykset osa miljoona 19.05.
- Kaunokainen, ainoani 25.04.
- Raskaan päivän ilta 03.04.
- Jotain siitä kai kuuli tuo tuuli 22.03.
- o/ 10.03.
- OOOoooOOOooo... 24.01.
- Tulkaa konserttiin!! 18.06.
- [Ei aihetta] 14.06.
- HA 14.05.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2015 (7)
- ▶ 2014 (5)
- ▶ 2013 (6)
-
▼
2012 (15)
- ▶ marraskuu 2012 (1)
- ▶ syyskuu 2012 (1)
- ▶ toukokuu 2012 (3)
- ▶ huhtikuu 2012 (1)
- ▶ maaliskuu 2012 (2)
- ▶ helmikuu 2012 (3)
- ▶ tammikuu 2012 (4)
- ▶ 2011 (37)
- ▶ 2010 (22)