Tosiaan, musta on tullu täysin erakko! Tajusin just, että ku koulut lopetin en oo pitäny KEHENKÄÄN yhteyttä!! Istun vaan kotona ja käväsen ulkona!! Nytki ku Mila on tullu ja on ollu pakko käyä pihalla tajusin kuinka monta päivää ennen Milaa istuin vaan kotona koneella ja kirjaa lukemassa. Aika masentavaa etten sanois. Nyt sit ku tietää ettei voi moneen viikkoon vielä kunnolla mihinkää lähtiä ku vauva ei osaa olla yksin, ahistaa... Haluis vaan mennä moikkaileen ihmisiä, pyöriin aivottomana kaupungille... Mutta ei voi...
Tänää Mila on opetellu olemaan eristyksissä portin (pyykkiteline xD) avulla eteisessä ja keittiössä. On ollu sielä nyt koko päivän (tietysti oon leikittäny sitä sielä, antanu ruokaa, putsannu pissat jotka on päässy sisälle ja käyttäny ulkona) Mutta ajatuksena on tehdä tuosta tilasta Milalle nyt tuttu ja turvallinen, koska tulee olemaan sielä sit aina ku joutuu olemaan yksin. Ennen ku osaa olla tuola, en voi kunnolla alkaa opettaa sitä olemaan yksin ja niin kauan olen neljän seinän ja pihan vanki!
Äiti tulee tänää kahtoo Milaa siks aikaa, et pääsen ees kaupassa pyörähtää! On se vaan kummallista miten siitäki tulee erakon päivän kohokohta?!?
noh... onneks nyt on sentää Mila. Miettii vaan montako viikkoo olin oikeesti yksin, ilman minkäänlaista kontaktia ihmisiin...
