Joskus ruusut kuihtuu, tämä ruusu ei,
mutta itse sokeudun enkä sitä näe.
Muistot sen kauneudesta vielä sielussani säilyvät,
mutta kylmyys on sisälläni ja hymy hautautuu paikkaan,
johon en ole vielä itse valmis kulkemaan.
Ja toivon että hymy vielä joskus palaa,
ja tuntisin itseni jälleen valmiiksi näkemään
yhtä kauniin ruusun jonka jo kerran näin.
©TLmutta itse sokeudun enkä sitä näe.
Muistot sen kauneudesta vielä sielussani säilyvät,
mutta kylmyys on sisälläni ja hymy hautautuu paikkaan,
johon en ole vielä itse valmis kulkemaan.
Ja toivon että hymy vielä joskus palaa,
ja tuntisin itseni jälleen valmiiksi näkemään
yhtä kauniin ruusun jonka jo kerran näin.
