Toissapäivänä katsottiin vähän Amélie Poulain-elokuvaa. Eräät syyt jotka jätän mainitsematta, (mutta mainitsen ne silti vähän jotta se jää kaikkien mieleen; miksi) ovat estäneet minua katsomasta tätä teosta kahteen vuoteen.
Nyt olen kuunnellut Yann Tiersen:in tuotantoa ja ah, tuntuu elämä niin vihreän ja keltaisen sävyn värittämältä. Mustassa on aavistus vihreää ja yleissävyt näyttävät syksyn pehmeältä keltaiselta. Elämä voisi tuntua jopa nyt aika hyvältä kun annan itseni ihan hyvällä omallatunnolla hetken hengittää sen kuplan kautta jota sanotaan Amélieksi.
Uusimmat blogimerkinnät
- <3 16.04.
- kurkku karrella 15.01.
- hei 08.10.
- [Ei aihetta] 17.09.
- Maailmankansalainen 01.09.
- [Ei aihetta] 29.08.
- [Ei aihetta] 04.08.
- [Ei aihetta] 02.08.
- [Ei aihetta] 30.07.
- [Ei aihetta] 28.07.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (2)
- ▶ 2009 (42)
-
▼
2008 (163)
- ▶ joulukuu 2008 (23)
- ▶ marraskuu 2008 (32)
- ▶ lokakuu 2008 (20)
- ▶ syyskuu 2008 (8)
- ▶ elokuu 2008 (18)
- ▶ heinäkuu 2008 (23)
- ▶ kesäkuu 2008 (12)
- ▶ toukokuu 2008 (5)
- ▶ huhtikuu 2008 (3)
- ▶ maaliskuu 2008 (7)
- ▶ helmikuu 2008 (8)
- ▶ tammikuu 2008 (4)
- ▶ 2007 (78)
- ▶ 2006 (25)