Musta verho silmiesi edessä, Et nää peili kuvaasi enää, et edes vedessä, vaan hereillä. pysyt sinnitellen, pinnistelen. pysyt pinnalla. on rinnallasi ihmisiä jotka ei pysty piinaamaan sinua. Vaikka etsit vertaistasi et oo enää kertaakaan siin tilas et tarvis alkaa kertaamaan asioita jotka jäi mielenperälle. Eikä asioita jotka Kerrot puukonterälle.
Tää maailma johon saatoin sinut. Aivan todellinen siksi annoit minun oli pakko kertoa itteleni että en oo paras kertoo itteleni mitään. Siksi tarviin sinut. Hakkaamaan järkeä pääni sisään. Pääsi sisään. Mutten ulos, siksi loppu tulos oli ihan vitun lukos. Kohtalo tai ei. Vein itteni kauas pois sun luonta. Mun Luontani näyttää että tää on oikee suunta.
Eksyin kanssasi taivaan tuuliin paratiisiin kauneimpaan. Enkä luontasi pois lähtenyt ois kai milloinkaan. Eksyin kanssasi paratiisiin kauneimpaan. Nyt kun pois sä menet ymmärrän sen olleen.
Utopiaa.
