IRC-Galleria

"Tehtävänanto: Paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."

1. Säädän hiuksiani suihkun jälkeen varmaan pidempään kuin moni nainen (edit: 15-25min siis). Pyyhekuiviin hiuksiin muotovaahdolla piikit kamman avulla jakaen, kuivumisen jälkeen lakka päälle (nyt voi kaikki käydä lukeen täältä jatkos valmistusohjeet ^_^)

2. Menen baariin selvänä, juon jäävettä ja karpalomehua soodalla, menen lattialle selvänä ja tanssin mahdollisimman paljon kaikkea rnb/hop linjaa nopeampaa, ja poistun baarista valomerkin jälkeen selvänä. Toistan saman viikoittain, usein jopa useamman kerran viikossa. En ole enää varmaan suomalainen.

3. En omista ajokorttia enkä ole toistaiseksi ajatellut edes ajaa sitä, kuljen julkisilla ja pidän kävelystä. Osaan silti ajaa autoa tarvittaessa (mut en lähde viihteelle kuskiksi ;D)

4. Bailaan kotikoneella istuessa tai studiolla kun kuuntelen hyvää musaa samalla kun surffailen. Joskus pidän itselleni jatkot laittamalla hyvän playlistin soimaan jos ei ole kerhoissa saanu tanssia tarpeeksi. Onneks ei oo webcami toiminu tähän mennes.

5. Hengailen galleriassa päivittäin mut en loggaa enää ees joka päivä irciin :o Maailma on menny kyl sairaaksi. Avaampa ircin tuohon samalla ja parannun gallerian tuottamasta anemiasta saamalla lisää lifeä.


Haastan seuraavat henkilöt...

jendai
Caprice
^Annie^
jenzucat
[Lunatic]

Koitampa nyt tätäkin ominaisuutta viimein ja kirjoitan jotain.

Oli hyvä ilta bailata Lunaticin ja kumppanien kanssa Tampereen Nitessä pitkästä aikaa ja nyt tietää taas liikkuneensa. Sain exältä kyntilänvalon loisteessa yksinäisyydessä rauhoittumisen merkeissä joulun toivotusviestin, johon vastasin rauhoittuvani pitkästä aikaa itse discovalojen loisteessa :)

Yöbussista pois jäädessäni kohtaan erikoisen hiljaisuuden, kun ihmisiä eikä autoja näy ollenkaan. Edellisistäkin kulkijoista on varmaan jo useampia tunteja, koska hiljainen lumisade on peittänyt kaiken tasaisen valkoiseksi. Edessäni avautuu tie, joka etenee laakeasti valkoisena tyynenä maitojokena katuvalojen hohteessa lumen peittäessä sitä vähitellen yhä enemmän alleen. On kuin astelisi mannapuurossa eteenpäin ja kaikki on niin rauhallista. Reppu kunnolla selkään ja juoksuksi, vielä on 2 kilometriä matkaa jäljellä, mistä voi ottaa kaiken irti. Olo on aivan mahtavan euforinen.

Kotona suihkussa baarin pölyt niskasta pois, kuppi lämmintä kaakaota voileivän kanssa ja hetkeksi nettiin ennen petiin laskeutumista. Jouluaaton rauha tuli sittenkin. Hyvää Joulua kaikille! :)