Olen kai hullu.
Sinun takiasi menetän yö uneni miettiessämme meitä.
Sinun takiasi
itken,
huudan
ja sydämmiä särjin.
Mitään muuta en ajattelekkaan,
kuin sinua.
Kierin tuskissani,
illat,
päivät
ja yöt,
Päivästä toiseen,
vuodesta toiseen,
mutta mitä sinä teit?
Pienen sydämmeni otit,
leikittäväksi kai.
Ja sitten sen särjit.
Puukotit minua syvälle sydämmeen,
ja nyt kun näen sinut,
tuntuu kuin kääntäisit veistä haavassani,
ja repisit sen sitten irti.
Nyt veitsen tilalla on suuri arpi,
josta vuotaa kyyneliä.
Sen vieressä on puukko,
jonka sinä olet upottanut syvälle sydämmeeni,
joka vuotaa verta nyt ja aina.
</3
Uusimmat blogimerkinnät
- hohhoijaa 31.03.
- boring 04.01.
- pomps 30.12.
- pakko kai se oli tämäki tehä... 16.12.
- [Ei aihetta] 10.12.
- sunnuntai :s 06.12.
- tidi 04.11.
- viimeistele lauseet... 28.10.
- tädäää 21.10.
- syysLOMA 19.10.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (2)
- ▶ 2009 (175)
- ▶ 2008 (282)
- ▶ 2007 (169)
-
▼
2006 (87)
- ▶ joulukuu 2006 (18)
- ▶ marraskuu 2006 (21)
- ▶ lokakuu 2006 (23)
- ▶ syyskuu 2006 (25)