IRC-Galleria

<33Torstai 14.12.2006 00:43

Joskus vaan tuntuu
Taas katsellen ikkunastani,
haaveillen kaikesta hyvästä.
Joskus vaan tuntuu,
kuinka hyvä oisi,
jos en oisi edes syntynyt.

Kukaan ei halua olla yksinÂ…
mutta siltä musta vaan joskus tuntuu..
Tuntuu kuin kukaan ei välittäisi.
Ihmiset ympärillä esittää vain välittävänsä.
Ei niitä oikeesti kiinnosta.

Millaista elämä olisi,
jos sä olisit vielä täällä.
Ei elämä helppoa ollut,
mutta parempaa se oli, kuin mitä se on nyt.

Sä et ollut täydellinen,
ei kukaan ole.
Silti sä rakastit ja mä sua.

Haluan päästä pois täältä jonnekin kauas.
Toivon, että joskus nukahtaisin,
enkä koskaan enään heräisi.
Mutta jaksan yrittää ja toivon,
että joskus vielä kaikki kääntyy paremmaksi.


Ahdistus:

Mun tekis mieli juosta kauas pois.
Mun tekis mieli vetää ranteet auki.
Mun tekis mieli luovuttaa.
Kaikki vaa olettaa mun puhuvan,kestävän ja yrittävän.
Kukaan ei tajua miten vaikeeta on puhua,
jos ei löydä oikeita sanoja.
Kukaan ei tajua miten vaikeeta on kestää,
jos muut ympärillä masentuu.
Kukaan ei tajua miten vaikeeta on yrittää,
jos ei tiedä syytä miksi pitäisi.
Miksi ketään ei auta mua löytämään oikeita sanoja
ja syytä miksi pitäisi yrittää.
Miksi emme voisi kaikki yhdessä auttaa toisiamme kohti huomista.
Enhän mä pyydä muuta ku ymmärrystä ja apua.


Loputon(ko) tunneli:

Mä vaellan loputtomassa pimeydessä,
valoa tunnelin päässä ei vain näy.
Mä en haluis kuitenkaan vielä luovuttaa.
Elämän pienet ilot kuten ystävä ja musiikki
auttavat mua vaan jotenkin jaksamaan.
Mua väsyttää todella paljon,
tarvitsen syitä miksi pitää jatkaa,
niiden ei tarvitse olla isoja.
Pienetkin saavat mut jatkamaan.
Hitain ja epävarmoin askelin jatkan
kohti tunnelin loppua.
Jatkan vaikka tiedän,
että on vielä edessä pitkä matka,
ehkä loputon.


Nalle:

Nalle istuu sänkyni päädyssä katsellen ympärilleen olevaa sekasotkua.
Kai sekin on surullinen.
Kai sekin haluis jotain parempaa.
Se on ainoa joka näkee tuskani ja kyyneleeni
jotka vuodatan yksin ollessani.
Se ei kerro kellekkään mun heikkouksistani,peloistani ja suruistani.
Se ei lähde karkuun luotani.
Onneksi se ei ole elävä,
joten se ei petä mut nyt eikä koskaan.


Hiljaa:

Mä hiljaa kävelen pois
Mä kävelen varovaisesti,
niin hiljaa,
ettei kukaan kuulisi.
Aiheutan pelkkää tuskaa
ja kyyneliä niille,
jotka näkevät syvälle sisimpääni?
Tuskani repii sieluani.
Se repii mua hiljalleen riekaleiksi,
en pysty sitä estämää,
ei kukaan pysty.
Mä kävelen varovaisesti,
niin hiljaa,
pois.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.