IRC-Galleria

Niin... miksi? Miksei se voisi olla vaan niin helppoa että rakastaa, ja on onnellinen riippumatta välimatkasta tai mistään?
Vaan eipä kai mikään tässä ihmiselossa ole helppoa... ja rakkaus kai on vielä ihmiselon vaikeimpiä asioita... pienen eläjän päässä pyörii pieniä häiritseviä ajatuksia jotka vetävät mukanaan niin surkeaan kaivoon, että siellä jos huutaa niin kukaan ei sinua kuule...
Ja mitä minun päässäni liikkuu? Liikaa kaikkea... toivon että edes osan näistä saan joskus ratkaistua, vaikka tiedän osan painavan koko elämän mukana...
Kestääkö rakkautemme tämän etäisyyden (en itto soikoon tiedä, mutta olen 100%:sen valmis yrittämään loppua ajattelemetta...)
Olenko tarpeeksi hyvä rakkaalleni? Pystynkö näyttämään tunteeni oikealla tavalla? Osaanko ostaa rakkaalleni ne oikeat lahjat Jouluna ja syntymäpäivänä ja...?
Kyllästytköhän minuun joskus? (minä en voisi sinuun koskaan kyllästyä! muista se!)
Rakastammeko toisiamme tarpeeksi?

Etäisyys on kerrassaan raastava asia... eikä sille mitään silti voi... jospa vain etäisyyttä olisikin 100km vähemmän... mutta ei, nyt tämä kärsii pelkoa, kauhua ja odottavaa surullisuutta rakkaansa ja rakkautensa puolesta... olisitpa jo sylissäni, voisin sinusta huolehtia, silittää ja pitää oiiiikein hyvää huolta... rakastaa sinua koko sydämmestäni. Sinä olet minulle tärkein maailmassa, siitä emme pääse mihinkään, enkä minä ainakaan haluaisikaan...

np. Viikate ~ Päivän Peili

Cheers, Kainie