Sanaton on laulu ja kuuroton on maa,
annan sen itseäni nyt tuudittaa.
annan sen itseäni nyt tuudittaa.
Kun loppuu kaikki tärkeä,
on tässä enää yhtään järkeä?
on tässä enää yhtään järkeä?
Katson kauas tuonne ylös noin,
miksi annoit sen viedä multa pois?
miksi annoit sen viedä multa pois?
Istuttaisinko itseni ikkunan toiselle puolelle,
kuolisiko nämä tunteet niin pahat,
ja unohtuisiko ne rakkauden valat?
kuolisiko nämä tunteet niin pahat,
ja unohtuisiko ne rakkauden valat?
Maailma kolhii ja turmelee meitä kiintyviä,
ja meidän kurkusta kiinni nappaa.
ja meidän kurkusta kiinni nappaa.
Voi, kuuletko lauluni?
Annan sen sointua mukana lukuisten kyynelieni
tämän kaipuun lopulliseksi täyttämiseksi.
Annan sen sointua mukana lukuisten kyynelieni
tämän kaipuun lopulliseksi täyttämiseksi.
Olet yksi niistä kenen annan itseäni koskettaa,
mutta miksi tämä nyt näin satuttaa?
mutta miksi tämä nyt näin satuttaa?
Miksi rakkaus ei olekaan täysin hyvää?
Kun rakkaus puolustautuukin varoittamatta...