Vuosi vuodelta hyppelen tiel,
Tiel jossa harhat ja unelmat kaiken tiel
Ikähaarukka venyy venymistään,
En pysy kohta perillä mistään
17, ei kuusitoista, muttei ikä täysikään,
Kunpa näin en jäisikään
Olen elämän haarautuvassa risteyksessä,
Viiveellä vuoden
Aikaa enää niukka vuas,
Miten tää aika näin vaa juas
Suoraan ohi lapsuuden, nuoruuden
palvelusikään kivuliaasti kontaten