IRC-Galleria

Ekana yona kun saavuttiin Delhiin oli aikas jannittavat oltavat kun ei tiennyt paikoista eika mistaan mitaan. Otettiin lentokentalta taksi Pahar ganj nimiseen kaupungin osaan.. luin siita vahan ennen laskeutumista Lonely Planetin oppaasta :). Kuski vei meidat ilmoittamani kadun varrelle. Keskella yota, ihan pimeaa.. paljon pikku kujia ja kulku koiria.. nahtiin muutama lehmakin kujilla. Oli aika hiljasta.. vain pariin ihmiseen tormattiin..yhelta siistimmin pukeutuneelta sitten kysyttiin neuvoa missa on Namaskar niminen yopaikka (LonelyPlanetista). Loydettiin pienen etsimisen ja janskailyn jalkeen. Koputettiin oveen ja mies tuli avaamaan.. meille loytyi vapaa huonekin vajaan kuuden euron hintaan :). Oltiin seuraavat kaksi yota siella. Aikamoinen loukko.. mutta ihan riittava meille. Seuraava paiva Delhissa meni etsiessa parasta reittia ja hintaa jatkaa matkaa. Tutustuttiin aamulla 22 v. intialaiseen poikaan joka opiskelee Delhin yliopistossa. Oltiin sitten koko paiva liikenteessa kolmisin ja han naytti paikkoja :).

Lahettiin seuraavana paivana Agraan nakemaan Taj Mahal. Matka taitettiin katevasti kun vuokrattiin auto kuskeineen. Perilla yovyttiin yksi yo. Jos ei viela olla mahatautia saatu niin viimeistaan meno matkalla Agraan kun kuski vei meidat aamupalalle tien varressa olevaan `ulko-kuppilaan`. Pojat likasissa vaatteissa kokkasi intialaista ruokaa. Haluttiin vain roti-leipaa aamiaiseksi. Poika likasine kasineen otti kulhosta kasan taikinaa.. iski sen kiven paalle ja taputteli latyskaksi. Taman jalkeen laittoi ihme savi uuniin, joka oli vaan kolo kivessa. Talla aikaa toinen pojista putsasi meille kaytetyt lautaset pyyhkimalla ne likasella ratilla. Leipien valmistuttua levitti sormilla voita paalle. Kun ei veista loytynyt leivan halkaisuun, han heitti leivan kivi poydalle ja leikasi lautasen reunalla. Tarjolla oli myos kannussa likasta vetta. nami nami!!


Tultiin yo-junalla 13 tuntia Delhista tanne Varanasiin. Ei tullut paljon nukuttua kun tayty olla silma tarkkana ettei kukaan ohikulkija varasta rinkkaa. Kylmakin oli. Eika junan ikkuna pysynyt kiinni vaan aina ponnahti ylos siina ryminassa. Voisin sanoa etta Varanasi on paras paikka tahan mennessa.. ihan kun kuvissa ja telkkarissa on nahnyt. Ihmiset kylpee pyhassa joessa, pesee pyykkinsa siina ja puhdistautuu synneistaan. Polttavat myos kuolleiden ruumiit Gangesin rannalla, ihan meidan hotellin edessa. Meilta on hyvat nakymat joelle ja vahan valia saattue kantaa laulaen ruumista varikkaissa liinoissa ja kukka koristeissa rantaan. Pesevat vainajan ja asettelevat puiden paalla oleville lakanoille. Kayvat ostamassa `pyhan` tulen alempi kastisilta ja laittavat rovion palamaan. Parin tunnin paasta heittavat tuhkat ja loput ruumiista Gangesiin. Ja tata nakee kokoajan. Tuntuu jotenkin epatodelliselta nahda tama kaikki.Tallakin hetkella sieraimiin tunkee savun ja tuhkan haju.. olo on outo kun tietaa etta tama on palavasta ihmisesta.

Satuttiin juuri hyvaan hotelliin.. kaikki tapahtuu ihan tassa vieressa. Hindut eivat polta kuolleita lapsia, raskaana olevia naisia, sairaita eika kaarmeen puremiin kuolleita. Nama kaaritaan liinoihin, joiden sisaan laitetaan kivia ja sidotaan naruila ruumiin ymparille. Taman jalkeen viedaan veneella Gangesin keskelle ja tiputetaan veneesta joen pohjaan. Kaarmeen puremiin kuolleet kaaritaan puunkuoreen ja laitetaan ajelehtimaan jokeen. Lapset ovat uskomuksen mukaan puhtaita eivatka viela syntien turmelemia, joten polttamista ei tarvi, myoskaan raskaana olevia naisia ei polteta vatsassa olevan synnittoman lapsen takia. Sairaista he pelkaavat tuhkan kautta leviavan sairauksia. Nahtiin tanaan myos kun miehet laskivat lapsen ruumiin Gangesiin. Aivan mahdoton uskoa etta nakee taman kaiken ja etta tama on edes totta.

Taalla kaikki on tosi likaista ja kaaosmaista.. kurjuutta on jokapuolella. Ihmiset pukeutuvat vanhoihin likaisiin risaisiin vaatteisiin.. valilla kuitenkin naisilla nakee kauniin varisia sareja paalla. Suurin osa ihmisista asuu kadulla/pienissa hokkeleissa.. ihmisia nukkuu pitkin kadun reunoja. Lapsia on paljon.. olen jakanu kynia ja ilmapalloja. On mahtava tunne nahda lapsen hymy, ja ilme kun ovat saaneet jotain kivaa ja ihmeellista. Meinaa vaan olla ongelmia kun antaa kynan yhdelle, niin hetken paasta ymparillasi on kymmenen lasta kasi ojossa ja nykimassa hihaasi. Eika kaikille voi antaa vaikka kuinka haluaisi. Surullista. Mutta pitaa vaan siirtaa ajatukset muualle.. naiden lasten kurjuuteen en voi vaikuttaa.. kaikkia ei voi auttaa. Kaduilla ja kujilla kavelee autojen seka ihmisten seassa lehmia, vuohia ja kulkukoiria. Pitaa jatkuvasti katsoa mihin astuu ettei osu ikavaan lehman lajaan.

Huomenna jatketaan matkaa rajan yli Nepaliin.. Kathmanduun..
Kirjottelen taas kun paasen koneen luo.. ja kun sahkot pelaavat. On nimittain vahan ongelmia sahkon kanssa.

Haleja kaikille..