olet kahlinnut minut sänkyyn, enkä tahtoisi nousta vaikka pystyisin.
minä annan partani kasvaa, minä maadun tähän nyt jos olet niin päättänyt.
en tahtoisi taakkaasi kantaa, mutta jos täältä tahtoo pois täytyy maksaa.
minun on tässä hyvä olla vaikka päällä on maata kuusijalkaa
kuusi jalkaa.....matka alkaa...
anna minun olla älä selittele haudalleni, lepertele sielulleni,kaunistele muistolleni
anna veren imeytyä kovaan karuun kuivaan maahan, janon sammuttaja olen kutakuinkin täydellinen
vanavedes isiemme saappaan raskaan painanteiden kaikuu kovaa karjalasta äiti kantaa pientä lasta
minä makaan kankahalla kuusi jalkaa mullanalla,tänne eivät terät jaksa aivan liian pitkä matka
minä elän sanoista, pilvilinnojen raunioissa
vielä kumpuni kukkiva, rehevöityy ja ruokkii maata
hyväksi mullaksi, minä maadun nyt kun kaadun
vielä sanojeni toistajat, tekojani muistavat
kuusi jalkaa......matka alkaa..
anna minun olla älä selittele haudalleni, lepertele sielulleni,kaunistele muistolleni
anna veren imeytyä kovaan karuun kuivaan maahan, janon sammuttaja olen kutakuinkin täydellinen
vanavedes isiemme saappaan raskaan painanteiden kaikuu kovaa karjalasta äiti kantaa pientä lasta
minä makaan kankahalla kuusi jalkaa mullanalla,tänne eivät terät jaksa aivan liian pitkä matka
olenhan vain ihminen, samanlainen kuin kaikki muut
vielä kumpuni kukkiva rehevöityy ja ruokkii maata
hyväksi mullaksi, minä maadun nyt kun kaadun
olen janon sammuttaja täydellinen
