IRC-Galleria

MOSsi

MOSsi

Luonto kierrättää tuottonsa, talous vain vahinkonsa.

Selaa blogimerkintöjä

Elämän täyttymys?Maanantai 29.07.2019 14:05

Onko yksinäinen olo?
Ei hätää, sillä lähimmästä
marketista saa perseen
täydeltä kyrpää, aaahh,
kun tekee hyvää!
Elämän täyttymys on
saavutettu ja vanha
Roomalainen sanonta
täytetty:"lastit on heitetty."

Hän istuu - aamunkoi,
aamu-usko iltarusko
hänet uuteen aamuun loi.
Valonhämärä,
kuiskaus metsän keskeltä,
uuden toivon toi.
Siksi hän – aamunkoi,
valon voiman, tähtisumun soi.
Pelon pyydystämä,
mikä sai uskomaan
lihan turmelusta,
jos ei usko vahingosta?

Tuulet jatkavat kääntymistäLauantai 20.07.2019 07:56

Tiedon maa?
Uskonto ja uskomukset ovat pitkien perinteiden jatkumo,
se on tunteen ja tiedon yhteenliittymä,
se on vastaus silloin, kun on löydettävä syitä,
se on rajatiedon maa silloin, kun kaipaa lohdutusta.
Minä tiedän kyllä”, että vastaus kysymykseen alkaa aina tiedolla,
mutta loppuu epäilyksellä. Kai se lohduttaa ihmistä, että vastaus
on aina käsillä ja selitys selvillä, kuin kohdata kuristava hiljaisuus muurin edessä?
Jos et voi saattaa meitä yhteen, niin saata meidät sitten päätökseen, sillä me emme todellakaan tiedä, mitä olemme tekemässä...
Tiedon ja tunteen rajalla asuu itse tuulten "hallitsija."

Sota myyTiistai 16.07.2019 11:06

Velka on syy,
jonka ohella
jatkaa neuvotteluita.
Ja sota myy,
kun uhkana
on kilpailun
loppu ja rauha.

Kuka hallitsee valtaväyliä?Lauantai 13.07.2019 16:45

Vapauden esikuvana pidetään vapaata
liikkuvuutta ja sen tunnuspiirteenä autoa,
jolla vapaa kansalainen voi liikkua yli
rajojen. Mutta myydessä tätä ajatusta
unohdetaan jotain hyvin oleellista, joka
liittyy niihin väyliin, joita tarvitaan
liikkuvuuden varmistamiseksi.
Kuka hallitsee valtaväyliä?
Onko todellista vapautta siis se, että voit liikkua rajoituksetta?
Vai olisiko vapautta kuitenkin täydellinen itsemääräämisoikeus omaa elämää koskevista sisällöistä?

Sanotko nyt tosissasi, että tietoa voidaan eristää ympäristöstä ja tulkita vailla epäilyksen varjoa, ikäänkuin tutkija olisi irrallinen osa kokonaisuutta, joka tekee tulkintansa ilman ympäristön muuttujia?

Ja ne samat tuomarit istuivat nyt tuomitsemassa syytettyjä rikoksista, joita syytettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan, jotka itse olivat vuosia aiemmin olleet mukana hirmutöissä, ulkoistamassa omatuntoaan puolueelleen ja työtään käskyläisilleen.

Onko todellakin niin, että virantoimija ja rakastava vanhempi on yksi ja sama? Omatunnon voi myös ripustaa naulakkoon ja mennä halaamaan lapsiaan eikä paha voi koskettaa häntä, sillä hän on kunnioitettu, lainkuuliainen ja nöyrin palvelija toteuttaessaan toimiaan.

Niin, ja joka tapauksessa, kuka tuo työnsä kotia? Tottakai pöytä katetaan kauniiksi, ennen kuin istutaan nauttimaan ateriasta, yhdessä, rakkaiden lapsien ja vaimon kanssa.

Riippumattomuus ja oikeusjärjestys on, kuin lapsi yrittämässä ymmärtää vanhempiensa kahta puolta, hyvä ja paha, ja näkevät paholaisen ottamassa otteeseensa rakkaimpansa. Joku nielaisi rakastavan vanhemman ja synnytti tuskan uudestaan maailmaan, kun lapsi lopulta kuulee, mistä isä sai ansaintonsa.

Illalla myöhään hyvän yön toivotuksia ja suukkoja rakkaimmille, ja aamuvarhaisella saappaat laitetaan taas jalkaan ennen matkaa teurastamolle.

Mutta niin kaikki...

Hän pyytää rauhaa, mutta ei saa sitä, sillä hänen henkensä ei hyväksy sitä todellisuutta, joka jankutettiin hänelle vuosia sitten :”Sinä et kuulu meihin, koska et ajattele samalla tavalla.”
Siksi henki pakottaa hänet vasteelliseksi, valmiina hyökkäämään jokaista panettelijaa, parjaajaa sekä rienaajaa vastaan, koska riivaaja asettui häneen asumaan.

Riivaajat repivät hänet kappaleiksi, ellei hän herää huomaamaan, että hän luovutti valtansa heille ja antoi heidän määrittää sen, mikä on totuus hänestä.
Miksi luovutit itsemääräytymisesi ja valtasi?

Uskottominkin lankeaa kuolleiden maailmaanPerjantai 05.07.2019 07:58

Saavuin tähän kummalliseen tilaan, jossa elämä näytti samalta, mutta todellisuus oli jakautuneena temppelin pääsisäänkäynnillä, joka todistukseni mukaan oli edessäni, mutta tiedon mukaan syvempi, kuin näkemäni.
Astuin sisään siihen jäännökseen,
joka laskun mukaan summaa todellisuutta,
mutta todistuksen mukaan on vain yksi
jäännös muiden joukossa. Ja seinät henkivät
läpi jokainen valittaen osaansa, kuin lukittuina
kuolleiden kammiossa, jossa kirjoitin seinille
erilleen asetettujen sanoja. Seinät valittivat
ja vääntelehtivät edessäni, kuin kidutuksen
uhri tuskissaan anoen vapautustaan.

Ja minä hakkasin sanoja seinille viattomien veren valuessa pitkin käsiäni, kun seinät huusivat rienauksia pitkin temppeliä. Huoneita oli lukemattomia, vaikka laskut ei tukenut näitä todistuksia, ja henget valittivat pitkin käytäviä julistaen jokainen Jumaliaan kahlatessani pitkin veren tahraamia todellisuuksia.
Sanat olivat tosia ja todellisuudet
elivät kaikki yht’aikaa temppelissä,
jossa oli lukemattomia ovia ja seiniä
enemmän, kuin tähtiä näkökykysi rajoissa.
Tämä erkale erotti kaiken lasketussa ajassa,
jossa aika oli syvyyksiä tyhjissä kammioissa.

Siellä asui näkymättömiä tulia, jotka korvensivat näitä huoneita. Päättymätön kierto liikkeen ja olevaisen välillä, jotka julistavat niin henkeä, kuin kehoa.
He olivat rakentaneet temppelinsä uskossa,
mutta nyt henkivät kukin sodanjulistusta
seinien valuessa tuskanhiestä ja kuolleiden
verestä. Ja he herättivät eloon kuolleita, joita
kutsuivat nimeltä, mutta olivat silti vailla ihmisen henkeä.

He kutsuivat niitä nimiltä, vaikka heidän muotonsa rienasi jatkuvasti ihmisiä...

...Valtakunnat ja valtiaat, jotka häpäisivät jatkuvasti vapaita ihmisiä ja orjuutti heitä palvelemaan kuolleitten henkiä.

Hyvää työtä!Torstai 04.07.2019 18:16

Hautausmaa on hyvä paikka
sillä siellä ei kukaan tule kysymään,
onko sinun hyvä olla?
Tiedän jo sanomattakin,
että puhdistat kuormaasi,
jotta jaksaisit itse eteenpäin.
Taakkasi on purettu ja
uusi kuorma odottaa,
hyvää työtä!

Kuhnurien puutarhaSunnuntai 30.06.2019 08:15

Vasta tomun jälkeen totuus laskeutuu,
kun ehdottomuus muuttuu,
vasta tomun jälkeen tilinteko alkaa,
kun totuus ja tieto erotetaan toisistaan.
Kuhnurien puutarha
Kaiken vahingon alku on ihminen,
joka kasvatetaan uskomaan, että
hän on vahinko itselleen.
Kipeä lapsi huutamassa johdatusta;
uskomus, joka syötetään äidinmaidossa:
aina ohjailtavissa.
Istuta uusi siemen häneen, jotta
hän tekee tarhurinsa työtä eikä
koskaan herää kuulemaan itseään.
Ja elonkorjauksen aikana on aika
niittää kylväjiä, jotta he eivät koskaan
koskettaisi elonsiemeniä.
Tulimerinen kaste odottaa...