IRC-Galleria

Tuossa taannoin gallupin kuvauksessa kerrottiin luokattoman lukion ongelmasta näin:

"Suomalaisissa lukioissa on vuodesta 1994 lähtien ollut käytössä luokaton järjestelmä. Se ei sido oppilaita vuosiluokkiin, eli lukion voi suorittaa haluamallaan tavalla 2-4 vuodessa vaihtuvissa opetusryhmissä.

Jokelan koulusurmien jälkeen luokattomasta järjestelmästä on kohistu mediassa ja monet ihmiset ovat epäilleet sen olleen osasyynä tapahtuneeseen. Esimerkiksi Jörn Donner on väittänyt, että "luokattomuus estää yhteisöllisyyden syntymistä ja edesauttaa oppilaiden syrjäytymistä" (IS 26.11.2007).

Paluu luokalliseen järjestelmään tarkoittaisi yläasteen kaltaista mallia, jossa oppilaat eivät saa itse valitse kurssejaan. Luokattomuuden etuna on mahdollisuus tarjota oppilaille enemmän yksilöllisiä opintosuunnitelmia ja valinnaisia kursseja. Rehtoreille ja oppilaskunnille vuonna 2005 tehdyn kyselyn mukaan luokattomuus halutaan säilyttää."


Olen ehkä pieni 'simpleton' (siis yksinkertainen) mutta minusta luokaton lukio ja syrjäytyneet nuoret eivät liity toisiinsa kovinkaan paljon. Eikö peruskoulussa sitten ole syrjäytyneitä nuoria? Kuinka luokaton lukio tuottaa haittaa syrjäytyneille?

Itse olen ollut aina erakkoluonne, nauttinut yksinäisistä leikeistä ja kävellyt pitkiä matkoja ihan vaan huvikseen unelmoiden. En ole tuntenut oloani mukavaksi oman ikäisteni kanssa, enkä tuntenut paljonkaan vanhempia ihmisiä. Tulin parhaiten toimeen ihan aikuisten kanssa. Koulu meni aika pitkälti samaan malliin, juttelin ihmisten kanssa kun sattui joku siihen juttelemaan, muuten lorvin kaikki välitunnit, ruokatunnit, hyppytunnit itsekseni pitkin käytäviä.

En edelleenkään tarvitse pahemmin ihmiskontakteja eikä tätä voi laittaa edes "yhyy mun äiti on niinku kuollu"-trauman piikkiin, koska tein samaa jo ennen tragediaa. Eräs koulukaverini halusi leikkiä mun kanssa joka päivä, siellä se hyppi oven takana mutta lopulta jouduin käskemään mummun tai äidin sanomaan etten ole paikalla. Rasittavaa kun ei saa omaa rauhaa.

Luokaton lukio auttaa siinä, kun ihminen on elänyt 9 vuotta elämästään päivittäin koulukiusattuna tai muuten vaan kyllästyneenä saman luokan sisällä, samaa aikataulua, ilman minkäänlaista kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä. Lukiossa nämä ns. siipeilijät ovat aktivoituneet, myös koulunkäyntinsä suhteen. Tietysti vapaus suo myös haittapuolia syrjäytyneille, joiden sisällä kuuluu avunhuuto. Opettajat eivät tunne oppilaitaan eivätkä näe jos jokin on vikana. Tosin itse olin masentunut niin peruskoulussa kuin lukiossakin, eikä kukaan huomannut mitään.

Ihmiset välittävät toisistaan jos haluavat. Luokattomuus ei kyllä mielestäni vaikuta siihen muuten kuin välittämättä jättäminen helpottuu kun ei tarvitse enää niin kovasti teeskennellä ja kääntää päätä poispäin. Ei luokaton lukio tehnyt Jokelaa, ei huono kasvatus. Ainoastaan huono kohtelu voi saada ihmisen raiteiltaan eikä se liene kenellekään selvää mikä Jokelan alkuunpaneva voima oli ollut. Koulukiusaaminen.

Luokaton systeemi ainakin omalla kohdallani antoi vapautta olla erossa niistä mieltä kiehauttavista ja pelottavista ihmisistä. Sitä en kyllä vaihtaisi ihan heti mihinkään.