IRC-Galleria

Howdy ya'll!
Viikonloppuna meil oli yhden yon leiri Snowflakessa kaikkien Pohjois-Arizonan EF-vaihtareitten kanssa. Meita oli siella noin 40 vaihtaria ja aluevalvojat paalle. Edustusta oli SUOMESTA, Ruotsista, Norjasta, Hong Kongista, Saksasta (varmaan puolet vaihtareista), Brasiliasta, Kolumbiasta, Hollannista, Sveitsista, Tanskasta, Itavallasta, Indonesiasta ja Kanadasta.

Perjantai-iltana meil oli cowboy cookout eli siis paisteltiin jotain hodareita ulkona nuotiolla, yms. Sit meil oli kaikkee ohjelmaa: leikkeja, tanssei, tutustumista, sketsei ja yks tytto, jolla oli upee aani, laulamas meille. Meijan piti myoskin teha oman maan liput. No onneks Suomen lippu ei oo vaikee teha, mut ois kyl ottanu paahan olla se ainoo poika Brasiliasta. :D

Vessat ja suihkut oli hirvees kunnos eika paljoo helpottanu kyl, ku siel vessas oli kaarme, jota ma en kyl onneks tosin nahny, mut monet tytot naki. Nukuttii teltoissa ja ma nukuin Johannan, joka on siis ruotsalain vaihtari samast koulust, ja Marian (Saksa), joka asuu Paysonis, kanssa. Taivas oli tosi upee, ku missaa lahel ei ollu mitaa katuvaloi, ni kaikki tahdet naky tosi hyvin. Sita ois voinu katella vaikka kuinka kauan.

Seuraavana aamuna meil oli heratys klo 7. Mikas siina, ku kaytiin joskus yhelt nukkuu ja herailin koko aika joittenki ankoilta kuulostavien lintujen aaniin. Sit oliki vuorossa, et jokasin maan piti laulaa oma kansallislaulunsa. No, mikas siina sitte ainoona suomalaisena 50 ihmisen eessa laulaa Maamme-laulua ja pitaa Suomen lippuu kadessa. Tuliko vahan isanmaallinen olo!

Sit meil oli kaikkee "opetusta", joka oli kyl ihan kivaa. Jotkuu meni uimaaki, mut mua ei oikeen huvittanu, ku se vesi oli ihan ruskeeta. Niin ja me oltiin hevosetonta rodeoo eli siis keppihevosil oli kaikkii viestei, mita ihmiset tekee oikeitten hevosten kans. Koska meil oli siel semmonen cowboy-teema, ni saatii cowboy-hatut ja -huivit. Ne oli siistei. :D

Hih, tanaa herasin muuten 15 minuuttii ennen koulun alkuu. Ei ees ottanu paahan.. :/ Mut kerkesin kuitenki kouluu! :D LOL.

Ok, pitanee vahan kirjottaa koulunkaynnista, kun siita on niin monet kyselly. Siis torstaina mulla alko koulu. Onneks tunsin sielt jo paljo tyyppei, ni ei sillee ollu niin kauheeta olla siel. Tunnit oli aika tylsii, koska ei tehty oikein mitaa, mut opettajat on hauskoja. Niita pitaa kyl puhutella Mr./Mrs./Ms.-nimikkeella. Luokassa ei kyl oo mitaan kuria. Porukka vaan huutaa vastaukset yhteen aaneen ja oppilaat saattaa lahta kesken tuntia vaan kavelemaan jonnekin. Mun piti muuten vaihtaa life skills painonnostoon, kun siihen kurssille ei ollu tarpeeks osanottajia. Ruokalassa porukka katteli ihan ihmeissaan, kun soin leipaa, ja kyseli "What's that?" "Umm.. Bread." "What's on it?" "Salad, cheese and cucumber." Ma oon varmaa ainut, joka vie evaat, ku haluun saastaa rahaa, et voi sit ostaa jotain muuta kivaa. :D Mut joo, en oo kyl menny keltasel bussil kouluu, ku yks Rachelle on hakenu mut nyt kumpaanki aamuna.

Perjantain oli hauskaa, ku meille tuli varmaan jotain 20 ihmista hengailee tanne. Sillon ystavystyin paremmin aika monien kaa. Kateltii leffaa ja oltii vaa. Oli hauskaa. :)

Eilen kaytii Lakesidessa keilaamassa muitten tan alueen vaihtareitten kanssa. Mun aluevalvoja oli kans siel ja se on ihana. Sen jalkee kaytii syomas kiinalaises seisova poyta-ravintolas ja mentii leffaa. Ma kavin hostaitin kans kattomas The Devil Wears Prada. Oli ihan sika hyva ja nyt haluun otsatukan, ku sil yhel tytol oli niin ihana otsatukka. :D No joo..

That's all.

Lauantaina oltiin siis siella aavikolla, jossa tapasin hostiskan ja -veljen.. Siel oli mahtavaa. Upeit vuorii ja joka paikas vaan jotain kaktuksia. :D Yks vaha isompi mies oli aika hauska, ku se osaa puhuu espanjaa ja sanoo arran niinku se kuuluuki, ni se vaa koko aika hoki "MarrrRRRjo". Ja oli siistia, kun olin monkijan kyydissa ja mentiin siella epatasasessa maastossa. Ja sitten kun paasin sen truckin kyytiin.. Se oli aika hurjaa. Piti kauheeta metelii se auto. Pelotti aika paljon, mutta selvisin hengissa. :)

Sitten lahettiin ajamaan Heberiin pain ja oli aika janna, kuinka se aavikko ja kaktukset alko muuttua vihreiks vuoriks. Joka paikassa oli vaan mantyja, mutta se oli tosi nattia. Koin aikamoisen kulttuurishokin, kun paastiin Heberiin, noin 3000 asukkaan kylaan, sielta isosta kaupungista. Mutta nyt menee jo paremmin, kun alan tottumaan tahan eika taa oo enaa niin kauheeta.

Lauantai-iltana oli joku dance ja lahettiin kaymaan siella. Siel oli hauskaa ja tutustuin tosi moniin ihmisiin jo siella. Toiset oli kivempia ja toiset vahemman kivoja, mutta ei jenkit mun mielesta ihan niin ystavallisia oo kuin oon kuullu. Mutta onhan ne nyt paljon ystavallisempia kuin suomalaiset kuitenki.

Sunnuntaina mentiin kirkkoon. Muuten se ois ollu ihan ookoo, mut kun se oli mormonikirkko, ni se oli aivan kamalaa. Kolme tuntia sai kuunnella juttua Joseph Smithista ja Mormonin kirjasta. Yhes vaihees siel eessa sai kayda todistamassa, mut taytyy sanoo, ettei niis todistuksis paljo ollu paata eika hantaa. Jokanen vaan lahinna kiittele, etta heilla on perhe sun muuta. Alko kyllastyttaa, kun sen miljoonan kerran sai kuulla, etta "I'm thank God of the prophet Joseph Smith and the Book of Mormon. I'm so grateful for Joseph Smith of all he had to suffer. I know this is the one and only true church.." ja plaaplaaplaa. Pyorittelin vaan silmiani. Ja ne juo ehtoollisella viinin sijasta vetta. Tosi outoa. Kirkon jalkeen kylla sanoin perheelle, etten kauheesti tykanny olla siella, ja ne onneks ymmars sen hyvin, ja yritetaan ettia mulle luterilainen kirkko tai sit kayn lapi kaikki kirkot, mita taal on, ja katon mika niist tuntuu parhaalt.

Eilen kavin koulul valitsees kurssei. Otin enkkuu, USA:n historiaa, jotka on siis pakollisia vaihtareille, yearbookin tekemista, kokkausta, espanjaa, draamaa ja kurssin nimelta life skills. :D Saa naha mita se pitaa sisallaan. Niin ja saan olla senior, vaikka toinen vaihtari Ruotsista on junior. Vahan kivaa. :D

Illalla kavin lentopalloharkoissa, mutta taidan vaan odottaa marraskuuhun, jolloin alkaa koriskausi, koska nyt jos haluisin pelata lenttista, ni pitais menna harkkoihin 6.15 AAMULLA. Poh, liikaa vaadittu, sanon mina.

Ja enkun kanssa menee muuten jo paljon paremmin. Kaikki on kiinni itseluottamuksesta. Nyt ku tunnen oloni varmemmaks ja uskallan puhuu enemman, ni se sujuu jo huomattavast paremmin. Joskus huomaan ajattelevani tavallaan vahingossa enkuks. Tai sitte ajattelen samaa aikaa seka suomeks etta enkunks, ni ajatukset on yhta puuroo enka saa mitaan selvaa, mita ees ajattelen. :D

Taa mun perhe on tosi kiva. Ne on onneks ymmartavaisia ja tykkaa matkustella. Taa talo on niinku muumitalo, ikina ei pideta ovia lukossa ja aina taal on jotain ylimaarast porukkaa, mika kylla vahan arsyttaa mua. On vaha vaikee tutustuu tohon Channaa sillee kunnol, ku sil on aina kavereit. Kylhan ne siis ottaa mut mukaa ja sillee, mut en oikein tykkaa kaikist sen kavereist. Omat Suomen kaverit on ihan kultaa. <3

No eipa tassa kai sitten kummempia talla kertaa. Luv ya guys, antakaa kuulua itestanne, vaikka ma en valttamatta kauheesti kerkeekaan kirjottelemaan ihmisille erikseen, kun en viitti olla tassa koneella koko paivaa. :)

Chicagon lento oli puoltoista tuntia myohassa, koska siella oli ukkosmyrsky, joten kun paasin Phoenixiin, lento Show Low'hun oli jo lahtenyt ajat sitten.. Jouduin sitten jaada Phoenixin kentalle odottelemaan, etta isantaperheen mummo tulis hakemaan mut sielta, kun han onneksi oli just Phoenixissa. Kylla kannattia myohastya vikasta koneesta, koska sitten, kun han saapui sinne lentokentalle, lahettiin jonkun niitten sukulaisen kotiin - ne ei tosin ite ollu kotona - ja se talo oli VALTAVA! Ne on jotain ihan sairaan rikasta porukkaa ja sen kyl huomas. :D Niitten pihalla oli uima-allas, ja koska ulkona oli KUUMA, nautin tietysti olostani altaalla. :) Muutaman tunnin paasta hostaiti ja -sisko tuli sinne ja tapasin ne vihdoinki. Ihania ihmisia, taytyy sanoa, vaikka viela vierastankin niita aika paljo varmaan.

Mentiin kaymaan jossain kaupoissa ja silla valilla ne ihmiset, jotka siina talossa asu, tuli kotiin. Siella oli pari mun ikasta tyttoa Californiasta ja ne oli toooosi arsyttavia. Niil oli ihan alyttomasti meikkia ja ne katto meit ihan nenanvartta pitkin. No sit mentii koko porukka syomaa sellasee japanilaisee ravintolaa, mis ne kokkas siina meijan eessa.. Se oli tosi siistii! :) Olin tosi vasyny, ku paastii joskus kymmenen aikoihin kotii, tai no siis isantaperheen toiselle mummolle, ja kavin heti nukkumaa. Aamulla, ku herasin, luulin olevani Suomessa ja meni hetki ennen ku tajusin, etta missa oon.

Tanaa ollaa sit oltu koko paiva ostareil. Ne on niin upeita ja isoja! Yhessa oli karuselli sisalla. Siis sielta loytyy vaikka mita. Kaiken lisaks ne on tosi natteja. Noi vaatekaupat on ihania.. Ostin pari paitaa ja legginsit.. Sit kaikki merkit, mitka Suomes on tosi kalliita (Vans, Billabong, Paul Frank, jne..) on taal tosi halpoi. Yhet Vansit ois saanu 10 dollaril, mut ne oli kyl aika rumat mun mielest. Ja ne oli siis alennukses, mut kuitenki..
Sit kaytii syomas sellases ravintolas ku Cheesecake Factory. Se oli hieno paikka kans, ja sielta siis sai muutakin ku juustokakkuja. :D Taal on muuten tosi hyvaa toi asiakaspalvelu. Niin ja ilmanen refill, siis juomantaytto vai mikska ikina sita nyt kutsutaankaan. Siina vaiheessa kun lasis on viel puolet jalella, ne hakee sen jo pois ja tayttaa uudellee.. :D Jaita ne laittaa ihan sikana juomaa! Yli puolet lasista on jaita, mut se on vaan hyva juttu, kun kuitenkin saa aina lisaa. Paival kaytiin kattomas yks leffa sellases ostoskeskukses ku Arizona Mills. Leffan nimi oli Barnyard ja se oli semmonen sopo animaatio. On niin huvittavaa, ku oon kuvitellu, etta ainoostaa leffoissa on kaikkii juttui, ni ne onki oikeest olemas. Niinku aamupalaks kaytii hakee makista jotain hirveeta roskaa, ni se mist tilataa oli oikeest vaa sellain, mihin sanotaa se tilaus, mut siin ei oo ketaa ihmista. Hassua mun mielesta.. Ja samoin se, jos jollain on synttarit ja on ravintolas syomas, ni ne tarjoilijat tulee ja oikeesti laulaa paivansankarille. Sovituskoppien luona on aina joku tyontekija ja se antaa tavallaa luvan, ku saa menna sovittaa.
No sit illal mentii viel syomaa sellasee ravintolaa ku Rainforest Cafe. Se oli tosi kiva paikka. Se oli ihan ku sademetsa. Siel oli kaikkii feikkielaimii, jotka liikku ja piti metelii. Aina valil siel tuli niinku ukkosmyrskyja, kaikki valot valkky ja salamoi ja tallast. Sit ku siel oli semmonen jatskiannos tai joku, jonka nimi oli Volcano, ni ne tarjoilijat toi sen aina poytaa sillee, et ne huus samal "VOOOOOOOLCANOOOOOOOO". Aluks se oli ihan hauskaa, mut sit ku sen oli kuullu jonkuu kaheksan kertaa, se alko vaha kyllastyttaa.

Muuten on ollu tosi kivaa, mutta valilla tunnen oloni aika ulkopuoliseks. Noi puhuu kauheen nopeesti enka valil tiia yhtaa, mista ne puhuu, ni on siin sit kiva olla. Muutenki oma enkku kuulostaa ihan hirveelta taalla. Koulus oon puhunu hyvin ja muual, mut taal en vaan osaa. Vihaan tata suomiaksenttia, joka mulla on. Joskus ku en tajuu yhtaa mista ne puhuu, ni sanon vaa jotain "really?" tai "yeah" tai "aha", ku en jaksa kysyy miljoonaa kertaa, etta mita. On aika vaikeeta viel, ku ajattelee kuitenki suomeks, mut sit pitaa puhuu enkkuu. No kai se siita, mutta ei kauheesti innosta puhumaa, ku tunnen oloni niin holmoks, ku puhun.. :/ Oli aika hassua, ku koitin sanoo hostsiskolle, etta "I noticed it" ja jain vaa siihe etta "I no-no-no.." Se sana vaan jai jotenki ihmeellisest kurkkuu ja sit meni tosi kauan ennen ku sain sanottuu sen kunnol. :D

Phoenix on muuten ihan HUGE. Siel asuu jotain 1,6 miljoonaa ihmista, mut sit ku siin vieres on Chandler, Tempe, Mesa, Scottsdale, ym., joissa kaikis on vahintaa 100 000 asukasta, ni taa on ihan valtava alua. Tosi kaunis kyllakin. Nyt oon siis Mesassa enka Phoenixissa. Rakastan noita palmuja ja kaktuksia, mita on joka puolella. :) Kaikilla on uima-altaat taalla, kun taal on niin kuuma koko ajan. Hassua, kun menee ulos, ni tuntuu, ku ois saunassa. Tai tuntuu samalta, kun sisalla ois kesakuumalla kaannetty lammitys taysille. Tiiatteko, vaha sellain ahistava kuumuus? Mutta sisalle kun taas menee, ni siella on kauheen kylma, ku on ilmastointi.

Huomeen naan hostisan ja -veljen, ku ne tulee tanne kilpailee jollain autol. Tai harjottelee.. Siis ei mitaan tavallisia autoja vaan jotain ihmeautoja. Niinku ATV, jos tiiatte. Makin kuulemma saan koittaa, jos haluun. Sitte sen jalkee lahetaa Heberii ja ajetaa siis Arizonan lapi. Vahan siistia! :) Jotain hostsiskon kavereit pitais kai sit tulla kaymaa meil (hassuu sanoo meil.. :S mut kai se nyt sit on mun koti) ja mua vaha pelottaa se, ku oon nyt vaa sekoillu tan kielen kans ja ollu varmaan tosi tylsaa seuraa muutenki. :D No taytyy nyt skarpata. En kylla tajua miten toi hostsisko voi puhuu koko ajan puhelimessa! Jossei se puhu, ni sit se tekstaa.. Mut noi puhelut on viel kaiken lisaks ihan sairaan pitkii... :S

No tassa taitaa sit olla kaikki kuulumiset kolmelt paivalt. :D Kirjotelkaa mulle! <3

Lahdin siis keskiviikkoaamuna Suomen aikaa 7.05.. Eka lento kesti reilu kaks tuntia ja se oli Frankfurttiin. Meita oli kolme suomalaista tyttoa ja oli mukavaa. Toka lento kestikin sitten sen 9-10 tuntia ja se oli hirveeta. Vieressa istu yks ruotsalainen tytto, joka oli kyl ihan mukava. Mut ei siel konees pystyny ollenkaa nukkuu, vaikka olin niin suunnitellu, ruoka oli ihan hirveeta ja koko ajan koski vaan mahaa. Sitten saavuin Chicagoon, O'Haren kentalle, joka muuten on maailman vilkkain lentokentta, eika se ollut laheskaan niin paha kuin olin kuvitellut. Mun piti kuitenkin olla siella kentalla jotain 4-5 tuntia, koska toi yks RC toi mut sit tanne hotellii, jossa nyt joudun olemaan yota. Siitakin sain tietaa vaan muutamaa tuntia aikasemmin ennen kuin lahin Helsingin kentalle. Ei mua kyllakaan tosin haittaa, koska nyt saan levattyy taalla ennen ku tapaan isantaperheen ja nain vahan Chicagoa ja kaiken lisaks taa on just siisti hotelli. Mulla on kaks kahen hengen sankya huoneessa ja telkkari ja kaikkee.. Aamulla mulla sitte lahtee lento viidelta Phoenixiin. En kylla malttais menna ollenkaan nukkumaan, kun houkuttelis toi hotellin uima-allas aika kovasti. No nyt kun oon valvonu sen 2 vuorokautta, niin ehka kuitenkin ois ihan hyva nukkuakin jossain valissa. Kello on taalla nyt siis vahan yli 6 PM.

Voi hemmetti, taalla kyl osaa olla kuuma! 36 celciusastetta. Voihan se kuulostaa ihan hauskalta, mutta kun ulkona on kosteeta, ni toi lampotila tuntuu ihan helvetilta. Onneks taalla on suht hyvat ilmastoinnit, mut ulkona on hirveen tunkkasta. Chicagos on muuten tosi tasasta.. Jopa aika tylsanki nakosta. Vaikka onhan naa ihan kauniita istutuksia laitellu sinne ja tanne.

Taalla on kaikki muuten tosi outoa. Liikennemerkit, ovenkahvat, vesi maistuu hassulta.. Enka meinannu osata avata ollenkaa sita hanaa. Ruoka ei ollut niin pahaa ku kuvittelin, ku kaytiin pizzalla. Sit mun piti siel lentokental hengailla kahen jenkkiteinin kanssa ja ne oli ehka vaha arsyttavii.. :S Nii ja taa nappis on kans ihan oma lukunsa.

Lentokental oli aika vaikeeta, mut sit ku paas lapivalasusta lapi ja porukat oli jo menny, ni ei oo ollu mitaa ongelmii. Ei mua ollenkaa harmita olla taalla hotellissa yksinaa tai mitaa. Enka, ihme kylla, kaipaa kotiin. Eika mua oikein jannita ees mitaa.. Ei jannittany missaa vaiheessa. Kaikki menee ihan pain vastoin ku kuvittelin menevan. :D Aattelin, etta ekat paivat itken vaan, mutta parempi vaan jos en. :) Oon kyllakin jo nyt vahan kyllastyny tohon enkun puhumisee. Tuntuu ahistavalta, ku ei voi kayttaa suomee. On jo pari kertaa lipsahtanu "joo", kun ois pitany sanoo vaikka "yeah".

No mutta kuitenkin.. Nyt taidan painua joko nukkumaan tai uimaan. Ilmotelkaa itsestanne, rakkaat! Rakastan teita ja olette ihania! En oo unohtanu teita. :D <3

BYE! <3<3

Jännittää! Enää yksi kokonainen päivä Suomessa! Vieläkää en oo kunnol tajunnu, että kohta oon toisel puolel maapalloo.. Eniten pelottaa se, et ikävä tulee.. Mut kyl siit selvii.. Oon jo huomannu sen, ettei se nyt ihan niin kauhee tunne ees oo. Mut kaipailen rakkaita Matalan matkalaisiani ja ihmisiä, joita en nyt sitten enää näe.. <3

Yhyy... Itken.. Rakkaat lähti eilen pois.. Reissailemaan Keski-Eurooppaan.. En näe niitä enää tänä vuonna.. Oli vaikee sanoo hyvästit. Enkä ees muistanu sanoo, että rakastan niitä! :| No kyllähän ne sen onneks tietää. Mut hemmetti, on tää ikävä kauheeta. No onneks koht ite vaihan uusii maisemii, ni ehkä sit helpottaa. Ja jäihän tänne Kouvolaan vielä paljon muita rakkaita. <3 Mutta silti.. Taidan mennä viiltelemään ranteet auki lusikalla. :D No en sentään. Pidän hauskaa. Jej! :)

Aww... Eilen ihanat rakkaat mussut järjesti mulle yllätysläksiäiset. <3 Se oli jotain parasta. Ensin kaks hieman epäilyttävän näköstä tyyppii haki mut kotoonta ja sito mun silmät ja raahas autoon. Sit vaan ajeltiin ympäri ämpäri, kunnes en enää yhtään tiennyt, missä mentiin. Lopulta löysin itteni Matalasta, mihin oli tullu paljon lössii ja ne kaikki vaan tuijotti, kun aloin itkee. :| Mut onneks en enää sen herkistelyn jälkeen itkeny vaan sit biletettiin. Ainii ja mut pakotettiin pukemaan tosi makeet kuteet päälle. Oli niin ihanaa nähä niit kaikkii ihmisii. Tuli sellain hyvä fiilis, et nyt oon valmis lähtemään, kun tiedän, että nää ihmiset (toivottavasti) tykkää musta vielä ensikin vuonna. No mä ainakin tykkään niistä. Kaikist ihanin lahja, minkä sain, oli sellain lakanasetti, ja siihen pussilakanaan kaikki sai kirjottaa mulle terveisiä. Hitto, mun on pakko ottaa se mukaan, koska se on niin hieno, tulee lisää painoa. :/ Noo, mul ei oo muutenkaa ees niin paljo omaisuutta, että se kaikki menis tohon matkalaukkuun. :D

Suuri kiitos kaikille läksiäisten järjestäjille, lapsenvahdille <3, paikalla olijoille ja niille, jotka ei päässy ymmärrettävistä syistä tulemaan, mutta oli kuitenkin hengessä mukana. <3

Siis 1.-3.8.2006 lento kohti Arizonaa. Enää 41 yötä! :o