aamulla oli ihana herätä ku yks ihana oli vieressä. ei haitannu yhtään et kello oli vasta kuus. olin jo seiskan jälkeen kotona ja nyt vois ottaa päikkärit jos jaksais laittaa patjan lattialle... tai sit voisin kattoo rakkaushömppää loppupäivän telkkarista, tosin kuka sellasta jaksaa?
ihania, kauniita ajatuksia pää täynnä. vähän pudottaa mielialaa toi mikan jatkuva kiukuttelu ja vittuilu mut onneks ei tarvii sen naamatauluu kattoo enää kauaa. en todellakaan jaksa tätä enää, vaik kuinka yritän. ei omasta himasta pitäis joutuu evakkoon mut nyt ei voi muutakaa. sitä paitsi viihdyn sen ihanan kanssa oikein hyvin, oon ainakin turvassa kun oon sen lähellä...
nonii, jos nyt unohdan ton lässynlässyn -paskan ja teen jotain järkevää vaikkapa! jos kunto riittää, tää flunssa vie voimat. tosin toisen lämpö viime yönä auttaa jaksamaan tätä tautia.
