Minulla oli toivo, vaikka päivät tuntuivat painavilta
Pidin sen heikosti elossa, joka ikinen ilta
Joskus tuntui, että kadotin sen taas
Joka päivä, hukkasin sen uudestaan
Tunsin kyllä, ettei kukaan ymmärtänyt
Eikä kukaan edes yrittänyt
En ole pitkään aikaan itkenyt, niin paljon kuin tänään
Yksi taakka vielä, enkä jaksa tätä enää
Se tunne, se on erilainen, kuin ennen
Mutta sisälläni, sen taas kipuna tunnen
Kuin huutaisi tyhjyyteen, eikä kukaan kuule
Kuin hyvästelisi vain koko elämän tuuleen
Kaipaan sinua. Kaipaan sinua. Muttet edes arvaa
Kuinka elämä ilman sinua, olisi masentavan harmaa
Maailma sekoittaa mieleni, maailma sekoittaa pääni
Kumpa voisin edes itse, ymmärtää sisimpääni
Vihaan itkeä tänään, vihaan tuntea näin
Vihaan sitä joka vallitsee, syvällä sisälläin
Miksei voi vain päästää irti, lakata täällä olemasta
Pystyä siihen mahdottomaan ja hellittää taistelemasta
Vihaan tätä.
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 04.01.
- [Ei aihetta] 10.05.
- [Ei aihetta] 17.04.
- [Ei aihetta] 03.04.
- [Ei aihetta] 19.03.
- [Ei aihetta] 22.01.
- hhups, kohta väsyttää 10.01.
- [Ei aihetta] 06.01.
- And if we don't worry about a thing, will... 05.01.
- [Ei aihetta] 02.01.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2015 (5)
- ▶ 2014 (9)
- ▶ 2013 (3)
- ▶ 2012 (4)
- ▶ 2011 (6)
- ▶ 2010 (18)
- ▶ 2009 (268)
-
▼
2008 (236)
- ▶ joulukuu 2008 (36)
- ▶ marraskuu 2008 (31)
- ▶ lokakuu 2008 (24)
- ▶ syyskuu 2008 (30)
- ▶ elokuu 2008 (35)
- ▶ heinäkuu 2008 (20)
- ▶ kesäkuu 2008 (19)
- ▶ toukokuu 2008 (6)
- ▶ huhtikuu 2008 (14)
- ▶ maaliskuu 2008 (14)
- ▶ helmikuu 2008 (2)
- ▶ tammikuu 2008 (5)
- ▶ 2007 (9)