IRC-Galleria

HopeanuoliTiistai 25.03.2008 06:49

Koukussa ollaan, jälleen. Nimittäin, lainasin Satulta hopeanuolet(joita en korkean hinnan takia ole saanut hommattua omaan hyllyyn, vielä) ja rohkaistuin katsomaan ne ja nyt ollaan sitten koukussa. Lapsuuden traumatkin lieveni hiukkasen kun sai katottua alusta loppuun(putkeen vieläpä) sarjan ja nyt on 2. katsomiskerta menossa. Traumat? -Niin, traumat. Animaatiosarja joka kertoo tappajakarhuista, villikoirista(ja toisaalta myös rohkeudesta, ystävien tärkeydestä, elämästä & kuolemasta, menetyksistä ja saavutuksista etc.) tekee hassuja asioita psyykelle jos on katsomishetkellä 7-8 vuotias. Edelleen näen tosinaan painajaisia karhuista.

Sekään ei silti estä sitä että nyt ollaan Hopeanuoli-koukussa ja suunnitteilla olisi että tilaisi Weedit CDON:sta ensitilassa, kunhan saa ensin vähän hilettä perstaskuun. Ja mitä musiikkiin tulee.. No, kaikista tähänastista katsotuista sarjoista Hopeanuolessa on kenties parhaimmat tai ainakin yhdet parhaimmista musiikeista. Tällä hetkellä on soinut repeatilla jo puolisen tuntia haikea ja melankolinen, viulu- ja sähkökitaroilla ynnä puhallinsoittimilla soitettu Sad Memory Of Father(Sorrow), joka on ehkä kauneinta musiikkia jota olen koskaan kuullut(Beethovenin Moonlight Sonataa unohtamatta) ja se on paljon se.

Käsittämättömän hyvä kappale.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.