IRC-Galleria

Eliaksen tarina.Perjantai 11.04.2008 05:50

Sielläpähän ne assuu ne maamyllärit. Siellä on ihan toisenlainen maalima. Tämä nurmikko on niiden taivas. Siellä ne assuu sellaset pienet, vääräselkäset ukonkäppänät, piippu suussa ja kukkia repussa. Ja joskus kauniilla ilimalla ne tulloo tänne maan piälle. Ravehtii siltojen alta ja kutkuttelevat pieniä tyttöjä jalkapohjista ku ne nelistää niittylöillä.

Ei niitä tarvihe pelätä, ne on ihan ihmisen hyväntekijöitä. Ku ihminen kuoloo ja hauataan mullan sissään ni ne käy kampoomassa piätä ja kutkuttelloot niittyvillalla huulien ympäriltä. Ja ku kirstu alkaa lahhoomaan ne korjoo niitä pienillä vasaroilla, ettei mene multa suuhun eikä silmiin.

Joskus ne pittää siellä omia kemujaan. Kuuluu niin ku sellasta hiljasta pajupillin soittoo ja pikkuset kumiterät lappasoo ja reput pannoo selässä jotta hepsutahoi.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.