IRC-Galleria

"Seis seis seis seis!" huutaa ääni, pääni räjähtää
Yhdestoista hetki käsillä, keskellä päivää, keskellä elämää
Keskellä suojatietä punaisissa valoissa seison
Veitset sielussa kahvaa myöten

"Älä liiku!" käskee räyhähenki, toivoo nähdä vainaan
Aikoo tappaa, teki minusta mielisairaan
Tänne kävin kadun varjopuolta, ajovalot häikäisee
Syrjäytynyt olen mutten huomiotta enää jää

Kymmeniä muistoja sekuntiin pusertaa
Iloa, surua suoraan verkkokalvon pohjaan palaa
Katsonko filmin loppuun vai kuvaisinko lisää?
Äänet voimistuvat, kohta olen pelkkä muisto enää

Tähän on lääke varmasti
En saa kieltomerkkejäsi noudattaa
Luovuttaa
En antaudu vaan vapaudun

Viimeinen kuva, se kaikista kaunein
Sitä voisin tuijottaa ikuisuuden
Ylittääkö raja vai yrittääkö jaksaa
Jarrut kirskuu, ääni huutaa: "älä liiku, älä liiku"

Katseeni nousee kengistä, edessä vihreä valo
Paljon on kerrottavaa, mietin mistä aloittaa
Ehkä siitä kun valitsin: ottaa askel vielä, askel vielä

Tähän on lääke varmasti
En saa kieltomerkkejäsi noudattaa
Luovuttaa
En antaudu vaan vapaudun
Saa paha palkkansa
Saa maistaa omaa lääkettään

Elämäni kevät, kuin sulaa hulluutta
kuljen aamutaivaan alla.
Silmät sokeina, jalat rakoilla ja
sydän hakkaa kahtasataa.

Oli pakko - vaihdoin suuntaa.
Palaan polkuni jälkiä, nyt on kiire.
Päivä nousee sittenkin...
Nyt tiedän mitä sanoa!

Mieleni maisemassa ainoat maamerkit
ovat jättämäni syvät arvet!
Juoksen ja koetan suunnata kotiin
mutta kuljen ristiin, eksynyt poika!

Sulavat tunteet jäätyvät jälleen,
pahoja sanoja ja askel painaa!
Mustavalkoiseen maailmaan
tahdon kuitenkin palata ja huutaa!

VIHAAN SINUA IHMINEN!
JÄLJITIN SEN, JÄLJITIN SEN
KADONNEEN LAUSEEN!

VIHAAN SINUA IHMINEN!
KADONNEET KOLME SANAA!
OLIKIN JO AIKA VAIHTAA SUUNTAA!

Takalukossa on ovi,
kynnys on ylitetty viimeistä kertaa
Menneen talven lumia kaikki,
hiljaa haihtuneet taivaan tuuliin.
Päivä kääntyy ehtoon puoleen,
minä käännyn selin ja isken tulta;
koska jalkoja vieläkin paleltaa - mutta ei kauaa!

Ei askeltakaan! (ei sanoja!)
En löydä enää tarvetta (karata!)
Jos totuus ei pala tulessakaan,
oli paluuni oikein ja puhe turha

VIHAAN SINUA IHMINEN!
JÄLJITIN SEN, JÄLJITIN SEN
KADONNEEN LAUSEEN!

VIHAAN SINUA IHMINEN!
KADONNEET KOLME SANAA!
OLIKIN JO AIKA VAIHTAA SUUNTAA!

VIHAAN SINUA IHMINEN!
EI MINULTA MITÄÄN PUUTU
NÄILLÄ MENNÄÄN,
EI MIKÄÄN MUUTU!

VIHAAN SINUA IHMINEN!
KADONNEET KOLME SANAA,
EN AIO ENÄÄ VAIHTAA SUUNTAA!

Psyykeni on paloina
Olen hajoamassa paloiksi lattialle
Tilanne ei ole hallinnassani
Sarja rustoa ja hampaita karisee lattiaan.
Valuu luunsirua, ikeniä, eritteitä, paloja päänahasta, pahoja hajuja leviää asuntoon
Mutta kukaan ei kuule tai näe mitä vedetyn verhon takana tapahtuu
Psyykeni on paloina lattialla

Repeän kuin lihamuuri
Kilot, litrat roiskuu seinille, patterille, pitkin reisiä ja lakanalle
Mustelmat, muistelmat... Olen yksin ja maallisen lopun edessä

Rakasta minua, kuiskaan hiljaa
Sillä minulla on vain tämä likainen parketti
Ei muuta
Rakastan sinua, kuiskaan hiljaa
Minulla on vain tämä likainen parketti
Ei muuta todellisuutta

Pidän kiinni molemmista päistä etten räjähtäisi
Täytyy kerätä itseni kasaan
Ne kiduttivat, minä paljastin
Minä valehtelin mutta tunnustin
Anteeksi

Irtopää on täynnä ääntä
Pakko lyödä päähän nyrkkiä, nyrkki on valmiina
Vastamyrkky ja äkkiä
Ovatko raajani tajunnan rajani?

Taivut tai murrut
Sammut tai palat
Ajat päälle tai väistät ojaan
Muutut tai et

AIVAN NÄINÄ PÄIVINÄ
KAIKKI KÄÄNTYY VIELÄ
PARHAIN PÄIN

Katsotaan
nyt tämäkin
näytös
loppuun

Vaikka heräisit vieraasta talosta
Vaikka laulaisit kuurojen seurassa
Vaikka silpoisit jälkikasvusi tai
vaikka kärsisit elinkautista

Vaikka syntyisit maahanmuuttajana,
tai vihaisit uutta tatuointia
Vaikka hengittäisit hermokaasua
Vaikka kaivat itsellesi hautaa

Vaikka uhkailet tyhjällä aseella,
tai rakastat vain kasvoja peilikuvassa,
tai odotat lopunajan petoa,
tai elät ikuisessa surussa...

Koe murha!
Se on vastuuton taivas
Ajatus hyvä kuin ruostenaula
isketty päähäsi senttejä sisään,
vaan ei ole siellä järjen tiellä

Sinuun on laskettu siemen,
lihan, vihan ja himon turhauma
tuoden mieleesi syvälle juurtuneet pelot,
näitä katkeria aatoksia

Te arvottomat,
te hedelmättömät maat
minä kaskean
Vihan liekillä kylvän
veristä ohraa

TE ETTE TUNNE MINUA
JA MINÄ EN TUNNE
MITÄÄN

Oikeutuksen tarvitset tuhoa tuomaan,
kun liität nimeesi arvon, sen myös saat
Sota ei yhtä miestä kaipaa, mutta
joka mies yhtä sotaa

Koe murha!
On helppoa todeta itsensä erilaiseksi jos
ei ole kokemusta

Kuka tekee kaikki maailman peilit?
No sehän on tietysti Jumala!
Omana kuvanaan kuvataan kenet vaan,
lihamme taipuu mallin mukaan!
Symmetrinen kaunesikoni,
ideaali ihminen
ja virheetön poika!
Peilipinnat katukuvassa, meille neliväritulosteella!

Pelastus on kaupan, liput suuren meren taa!
Pelastus on kaupan, sitä meille tarjotaan!

Kuka on taitavin vatsastapuhuja?
Sehän on tietysti Jumala!
Häntä matkii lujat suut,
lujat suut mestarin polvella
Ei nukentekijää ole lupa kuvata missään!
Nyt nuket leikkaavat lankansa
ja puhuvat mitä sylki suuhun tuo!

Kuka haluaa sotaa?
No sekin on tietysti Jumala!
Sana ja kuva TV:ssä!
Yhtä ristiä ja riitaa!

ennen häitä:

Nainen: Hei Rakas
Mies: No vihdoinkin, olen odottanut jo niin kauan !
Nainen: Haluatko että lähden ?
Mies: EN ! Mistä nyt tuollaista sait päähäsi ? Jo pelkkä ajatuskin kauhistuttaa !
Nainen: Rakastatko minua ?
Mies: Tietenkin, kaikkina vuorokaudenaikoina !
Nainen: Oletko pettänyt minua koskaan ?
Mies: En ikinä ! Miksi kysyt tuollaista?
Nainen: Haluaisitko suudella minua ?
Mies: Kyllä, aina kun minulla on tilaisuus siihen !
Nainen: Löisitkö minua koskaan ?
Mies: Oletko hullu ? Tunnethan sinä minut !
Nainen: Voinko luottaa sinuun ?
Mies: Kyllä, kulta..
Nainen: Rakas..

7 vuotta häiden jälkeen:
Lue teksti alhaalta ylöspäin !

Luettuasi tämän kopioi tämä päiväkirjaasi!