IRC-Galleria

On se ku ei vaan starttaa,
mikähän pellin alla mättää
ei taida olla sytkäs gasoo,
matka ei siis edisty lainkaan,

Niin paljon kun tällä haenkin,
niin paljon elämää pelkään,
Kaikki alkaa, mut aika seisoo,
se on ku sekuntimittari joka venaa et millon se käynnistyy,
vaik ei se enää käynnistyiskään,
jokin sitä aikaa silti liikuttaa.

Lopulta se laskematon aika onki menny oman aikansa,
ja tajuu et ei siihen kelloa tarvitsekkaan,
se kulki sen tien päähän


-

laski rahojaan, jospa sittenkin uuden kellon sais..

Jekun odotettu synnytys on tapahtunut ja sieltä syntyikin noin 8 söpöä pikkuista.

Näköala on suppea, tuskin metrin päässä oleva seinä vääntelee ilmettään verhon heiluessa tuuletin ilman tahdissa. Ajatukset on hiukan hajallaan, en tiedä mistä aloittaisin. Jos olin jotain tekemässäkään. Turhaa ajan tappamista ja ideoita kuinka sen saisi kulkemaan hitaammin, tai nopeammin onko silläkään väliä. En malttaisi olla ajattelematta, mutten myöskään voi hyväksyä ajatuksiani, ne on ristitulessa, toistuvat luodit suhahtelevat korvissa ohi kiitävinä. Miksei ne osu ja tiputa hikipisaraa otsaltani. Pahoja siivellisiä lauseita. Olkapäälläni istuu olento jota en tunnista, sarve kasvaa sen päässä, pirullinen olemus. En selkeästi kuule muutakuin sen hiljaisen kuiskauksen, sanomansa perusteella voin kuvitella sen muodon ja koon. Kuulen sen supisevan sanoja joita en halua kuulla, asioita jotka haluan unohtaa, poistaa elämästäni. Hetken annoin kokonaan mielikuvitukselleni vallan ja annoin sen laukata. Tämä riittäköön tästä spyyke humalasta, en tahdo psyyke krapulan yllättävän. Se olisi jo sietämätöntä.

Aihe pursusi ajatuksistani, enkä voinut kuin kirjoittaa sen hiukan hörähdellen.
Mietin tossa, et jos jollain olisi kirjotuskone jossain vintillä tai varaston nurkassa pölyyntymässä, voisin mieluusti antaa sille aktiivisen kodin. Niin ei teidän tarvitse lueskella turhaa puputustani yleisistä blogeistani, joita olen ehtinyt ripotella ympäri internetin uskomatonta virtuaalimaailmaa.
Mul on jo pitkään ollu ajatus, et kirjoittaisin kirjan ja nyt ajattelinkin hiukan innokkaita lukijoitani kohtaan todeta, että se joka kirjoituskoneen minulle suo, voin iloksesi luvata että kun kirjani sinä kauniina päivänä ( jolloin vahvasti epäilen satavan räntää) ilmestyy, on siinä innoittajien nimilistan jossain kohdassa tämän kirjoituskoneen antajan nimi. En tiedä onko tämä lupaus, lahja vai kunnian osoitus, varsinkin kun mitään ei ole asian eteen vielä tapahtunut. Odotan innollani asian tiimoilta ensimmäisiä kirjoituskoneen kupustelu puheluita, sekä yms yhteyden ottoja... :D

Kuten otsikkokin kertoo, takapuoleni on tylsyyden tuhoama. Tuoli jolla istun ei ole varsinaisesti datistelijan tavaramerkin mukainen mukava ja pehmeä nojatuoli vaan mukava muovinen perus nelijalkainen tuoli jolta on ilokseni vaikea löytää mukavaa kahdeksan tunnin datis sessiota mukavaksi tekevää asentoa. Aihe on varmasti kiinnostava, sillä minulla ainakin on turhauttavan hauskaa.
Kukaan ei varmaan tarvitse kuuden hengen ruokapöytää ilman tuoleja, minä kun pidän tuoleista jotka on kasattu päin helvettiä, niin heitin ne jo ajat sitten roskiin. Mikäköhän hitto niissä palikoissa oli kun ei meinannu tulla tuolista tuolin näköistä millään. Eikä ollut edes ikeasta ostettuja jonka tässä kohtaa kehtaan nostaa haukkujen puolelta kehujen tasolle, niiden tuolit jopa saa näyttämään tuoleilta ainakin ensimmäisen pari kuukautta jonka jälkeen on hyvä käydä ostamassa jo uudet jos sattuvat olemaan alennuksessa vielä.

Nyt tekisi mieli jo tirauttaa kyynel, turhautuminen ja takapuoleni puutuminen kaiken kaikkiaan vaatii hiukan lisää turhan toimitusta ja taas pitää kohentaa asentoa.

Add, ad/ hd, vai kenties hd/tv, lcd vai dvd, vai digi?! termit ovat kiehtovia ja nykyään melko trendikkäitäkin. On tutkijoiden mukaan yleistä että perheessä on ainakin yksi, jokin näistä viimeksi mainituista. Lyhenteet ovat tuttuja monelle nörtille ja yleis dataajalle. IhQ, LoL, niiQ ja niin edelleen.. kyllä niitä riittää. Nykynuoriso oksentaa heti kun kirjakieltä puhutaan, niin teen kyllä minäkin. Stadissa ei puhuta enää slangia eikä lapissa viännetä ja kiännetä enään vanhaan malliin. Kaikki lähetetään internetin tai tekstiviestien välityksellä, ja lankapuhelimet, sekä nmt on tuntemattomia käsitteitä. Ilmastonmuutos syö aivokapasiteetistä 43.2% eikä silti kukaan tee mitään. Mielestäni voisi tapahtua joku joukkokatoaminen ihmiskunnan ulkopuolelle ja ufot voisivat laskeutua maanpäälle. Ihmiset voisivat ajatella vähemmän ja tehdä asioille enemmän. En tahdo moittia, koska itse en ole mikään esimerkki, kuinka tehdä asioita paremmin tai hidastaa ilmastonmuutosta, joka vain väistämättä pyyhkäisee meidät nurin ja meidän on se vain hyväksyttävä, koska itse itsemmehän tuhoamme. Sen on määrä tapahtua. Tokio tipahtaa maan sisään päivänä jota emme voi ennustaa, mutta miksi helvetissä ne kuormittaa sitä niin mielettömästi, ne hullut vain haluavat tehdä joukkoitsemurhan ja olla maailmalle ensimmäinen todellinen silmät auki katsaus, jolloin terrorismi väistämättä lisääntyy ja turhautumiseni pimahtaa ihan just joten lopetan ja meen röökille, Maitokin loppu joten loppu kahvin juontikin... turhaa informaatiota, mutta niin kaikki tässä ilmaston muutoksen pieksemässä maailmassa lopulta on!

Viljis & Emoryin rottakäärme Hybridit
Neo on 27.72008 Kuoriutunut
Blade on 28.7.2008 Kuoriutunut
Nuo hybridit kasvavat ehkä hieman isommaksi kuin tavallinen viljis,
koska emoryin rottakäärme on ainakin hieman isompi.

Kotiutus tapauhtui 4.2.2009 onnistuneesti ja kirput voivat hyvin.
Katsotaan miten ruoka maittaa.

Raamit ne on ikkunoillakin.

Onneksi tajus ettei tyhjiö ole minua varten
täyteläinen elämä on paljon suurempaa ja surina on korvia hivelevää
kun saan katsoa, koskea ja olla lämmössä onnellinen.

<3 Tb <3

Vai onkohan?! pitää olla selkeä kuva vanhasta, että voi toteuttaa uutta. Kaikkien kirjoitusvirheiden ja pilkkusääntöjen jankkaus on ihan perseestä mut miten sä niistäkään mitään tiedä jos et jo ois oppinu ja hiomalla petrais sitä uusiin asioihin soveltaen.

Hajatelmat.. Otin muuten eilen uuden tatskan, sanoisko hetken variaation kautta aikaisempiin lainkaan soveltamatta, hyvä ja vedenpitävä visio.
<3

Kuinka tekisit retken helvettiin? entä sieltä takaisin? Mitäpä jos jättäisit sen vain tekemättä ja olisit sen sijaan vain onnellinen siitä mitä ja missä jo olet. Yhden asian kanssa painiskelu saattaa olla rankkaa jos se kattaa kaiken mielikuvituksen ja olemassa olemisen olemattomuutta. En haikailisi mitään sellaista jos en tietäisi mitä tyhjiö sisältää. Tyhjiö, miten niin tyhjiö?! saattaa moni kyseenalaistaa asiaa, mutta vastaisuuden varalta haluan ilmaista asiaa niin. Siinä tyhjiössä on kaikki se mitä siellä ei todellakaan ole ja kaikki se mitä vain mielikuvituksesi siihen laittaa.

Yhden asian ymmärtäminen ja oivaltaminen todellisuudessa johtaa toiseen ja antaa suuremman lämmön ja hymyn kuin mielikuvituksellinen hajatelma joka ei anna kuin uusia visioita toteuttaa uusia hajatelmia. Pyh! kuinka turhaa ja aikaa vievää turhaa toimitusta. Ollaksesi onnellinen et voi rakastaa mielikuvituksesi tuotetta, et voi rakentaa niitä pilvilinnoja etkä matkustaa viettämään mielikuvitusmaailmaan ikimuistoisinta lomaasi. Et voi tehdä mielikuvitus duunia ja vaikka voisitkin et todellisuudessa saa siitä kuin mielikuvituksellista tuohta joka ei edes mielikuvituksellisesti täytä vatsaasi, siis kaiken kuvitteellisen tapahtuman jälkeen miten sitten kävisitkään kaupassa tai pyydystämässä eläntosi etc..

Todellisuudessa saan nähdä kuinka ystäväni saa esikoisensa ja rakastaa ja on onnellisia. Todellisuus on kaikki mistä todella kuka tahansa voi ymmärtää miten tärkeää on rakkaus ja elämä itsessään on. Miten ihmiset kiertävät onnellisina maailmaa ja käyvät perheen ja ystävien kanssa kansallispuistoissa. Vaikkei raha ja maallinen mammona tee ketään varsinaisesti onnelliseksi, se helpottaa monessa asiassa, mutten takerru nyt siihen. Onnellisuutesi on ympärilläsi, onnellisissa asioissa, ihmisissä jotka omaa onneaan säteillen elävät onnellista elämää.

Tämä on todellista ja ainut asia mikä minutkin tekee onnelliseksi.

Kaiken turhuuksien mukavuuden suora yli ilmiö valoine kaiken hekuman verhoissa täysin hiljaa hiiskuttamatta. Kuiskaus metsän peikon henkäyksen harvinaismaisen tervehtymisen taian. Juuri hiljaa kulkiessaan, hän kuulee, kumahtavan tavumuksen. vaikka kaikki samankaltasesti ois alkaa juuri kolottaa hampaan hautaa, matka ei oo pitkä mut sitäkin hitaampi matka jos jousto vara venyy vain sadekaudelle, kaikki kertynyt on keväällä taas sama itse mitä siitä jos vain minä olin tehnyt joskus jollainlailla pahaa ja synnit pyhittänyt anteeksi pyydellyt kaikkea katkerasti itseään syytellyt, Neljän ihmis luokan lailla on kukin heistä yksin juuri yksin. hän yksin kehuu, puhuu laulaa tansii ja monenmoista lantaa kantaa traktorillaan, Kanta kasvaa kun aloitettu shakki on tauottua kultaa mutta ilman oon kasvanu poika lapsi, tulehtuneen perus suhteen ymmärryksen kanssa koittaa olla kovin järjen jätti vaik nenä ei kasva kun saduilla, sulle nenäs yltää latumaailmalle.. jos hiihdontunnit väliin jäi kai telemarkki siihen päälle muistuttamaan, kuinka julmaa huvi urheilussa ja lapsille lasten kahvilassa. vaikka kotiin ei ollutkaan matka, kovin järin pitkä lailla taakan kantamisen raskauden ja sen uhrautumiseen, on vaihtoehtoja kaks.. joko se joka menee ensin ja tullessaan viimeinen sama kuin unohtaa juuri kertomasi asia jonka tavantapaan harhaa. Keskity ja ole suuren ilon jakajana paras myös jatkoaikaa anoessa.