IRC-Galleria

Vaikka olen kova "kalamies" eikä madon pujottaminen ole vierasta, en puhu tällä kertaa onkimisesta. Addiktio, riippuvuus, olla koukussa. Ja kun ollaan vielä koulussa, ollaan samantien pulassa.

Koulu ympäristönä saa oppilaat etsimään kaltaisiaan. Me nuoret olemme kehitykseltämme alkeellisia ja todistettavasti 16-vuotiaan aivot kehittyvät vielä (lähde: google). Geeniperimämme saa meidät hakeutumaan kaltaistemme henkilöiden seuraan, erityisesti suljetuissa, pakko-olon alaisissa paikoissa, kuten kouluissa. Pinkkiin pukeutuvat "pissikset" tuntevat magneetisen vedon jo kaukaa, kuin myös nörtit ja kovikset. Pellet, idiootit, seksuaalivähemmistöt ja muuten vaan erikoiset luovat omat linkkinsä ja nimeävät ne jotenkin tyhmästi kuten "The Forresterit". Tavikset jäävät jäljelle, mutta heiltä puuttuu tutka, joka ilmoittaa samankaltaisuudesta, joten he erottuvat.

Ja mitä näistä linkeistä seuraa? Tarve olla aina mukana. Addiktion ensimmäinen vaihe on alkanut.

Joka koulussa (joissa keskimääräiset ikäryhmät ylittävät 15:sta) on aina se joku jolla on "kamaa". Mutta addiktion toiseen vaiheen käynnistymiseen tarvitaan laukaisin: kysymys. -Otatko? Vastaukseen vaikuttaa tietysti kysyjän arvoasema. Jos hän on yksi vahvoista henkilöistä "johtajan personal assistant" tai peräti itse pääjehu vastaus on myöntävä. Jos kysyjällä ei ole linkissä käskyvaltaa vastaukseen vaikuttaa oma henkilökohtainen suhde häneen. Ja jos jostain kohtalon oikusta joku ERI linkistä tarjoaa jotain vastaus riippuu siitä, tajuaako vastaaja kenen kanssa on tekemisissä.

No, kuvitelkaamme, että kysyjä oli oma pomo, itse pääkovis. Mausteeksi pari kaveria todistamaan, vähän painostusta eikä aikaa miettiä, vielä yksi katse, joka ei jätä varaa kieltäytymiselle ja myntävä vastaus on valmis! (muita t.Tulpin reseptejä saa tilata sähköpostistani)

Addiktion toinen vaihe ei vielä ole peruuttamaton, mutta luultavasti kaikkein vaarallisin. toiseksi viimeisen vaiheen käynnistyminen riippuu enää yhdestä seikasta: käytön jatkuvuudesta. Jos koleilu jatkuu ja muuttuu käytöksi kolmas vaihe alkaa ja käyttäjä alkaa pikkuhiljaa yletä arvoasteikossa. Tässäkin vaiheessa on mahdollisuus että käyttö riistäytyy käsistä ja tekee käyttäjästä holistin. Toisessa tapauksessa hän osaa itse hillitä käyttöään ja alkaa suorittaa omaa bisnestään. Kokemus kasvattaa kykyjä. Pitkäaikaisilla vähäkäyttäjillä on aina ajan tuomaa varmuutta mainospuheissaa, joita he käyttävät luodessaan oman välittäjäfirman koulun sisälle. He osaavat katseen, heillä on tilannetajua ja oveluutta, mutta he ovat oppineet sen kaikkein ratkaisevimman: kysymyksen, otatko?

Ja pikkuhiljaa koko koulu on koukussa suklaaseen, terveydenhoitajan tekemät tutkimukset todistavat että painokäyrä nousee, tyypin 2 diabetes leviää samaan tahtiin kuin vyötärö eikä pelastusta löydy. Sitä saa jokainen joka tietää missä sijaitsee lähin kauppa tai kioski eikä siihen auta kuin äärimmäinen vieroitus.

Sitä on kaikkialla, karkeissa, jäätelössä, mausteissa, juomissa ja jopa paljaaltaan!! Kyllä! Suklaa-addiktio on yksi Suomen kansaa vakavimmmin järisyttävistä sairauksista tällä hetkellä.

Addiktoituneen henkilön tunnistaa ruskeista suupielistä, haaveilevasta katseesta, taskuissa rapisevista suklaakääreistä ja joissain tapauksissa jopa aggressiivisesta käytöksestä jos suklaa kielletään tai on muuten tavoittamattomissa.

t.Tumppi kiittä ja odottaa kommentteja. (viittanaisen seikkailut ovat väliaikaisesti katkolla, mutta lisää tulee kun rikollisuus kasvaa)