IRC-Galleria

Ensinnäkin kun päätetään että "Noniin rakkaani Raimo-Kyllikki, nyt aletaahan seukkaamahan" niin pitää olla ne pelisäännöt. On nämä kirjoittamattomat "Pitää olla uskollinen, rehellinen ja luotettava" sun muuta paskaa, jota kukaan ei täysin ole. Paitsi jos kertomatta jättäminen ei ole tietysasteista valehtelua. Sitten on nämä jokasen ihkupariskunnan omat tietyt rajotteet ja säännöt, joita (ehkä) noudatetaan. Esimerkkinä "vastaa puhelimeen tai soita takasin" Se se vittumaisinta on kun oot vittu kusi sukassa kun toinen ei vastaa eikä soita takasippäi. Siitä tietää heti että "Nyt jossain mättää" tai itse tällasena paranoiana ja pessimistinä ajattelen heti että "Noni se on kuollu tai välttelee tai on suuttunu tai käy hyppäämässä syrjään (lue: lilluttamassa meisseliä vieraassa työkalupakissa)" tms. angstikuraa. Myöskin alkoholi ja sen tuomat riidat on hyviä erottajia. Alkoholin kuuluu yhdistää ei erottaa ja sinun pitää hallita alkoholia, ei sen sinua.

Aaltopituus, voi herranjumala. Itse yritän jutella henkeviä ja syvällisiä kasvien kukinnoista ja ilmastonmuutoksesta ja sitten tämä toinen kertoo kuinka hienoa oli toissa viikolla koota Ville-Ilonan kanssa leluautoa kaverin takapihalla. Tämä juttu ei toimi ellei se "ei-jälkeenjääny osapuoli" osaa ottaa huumorilla mitä tää järjen riemuvoitto millonkin on koonnu. Itse olen sen verran tosikko etten vittu jaksais kuunnella mitää ukkosen ihmeitä päivästä toiseen ja joutua häpeen joka päivä silmät päästäni kaupan kassajonossa.

No jos nyt kaikesta huolimatta asiat menee päin helsinkiä eikä mistään tuu ei lasta, ei paskaa eikä edes paskasta lasta, niin eron käsittelyssä tulee nämä antimartyrisointiklisee höpöhöpöt:
"Ei tää johdu susta, vaan musta" Joo justiinsa niin, mutta jos seurustelisit jonkun muun kanssa niin asiat olisi paremmin? Di-vitun-lemma taas! Eli tää johtuu just musta.
"Pidetään tauko" Päästiin lemppariini, sillä tauko on mulle ero ja ero on mulle sama kun että good fucking bye. Jos eroaa kerran, niin ei se muutu hullua hurskaamaksi seuraavallakaan kerralla. Se koko suhe (lue: kahen ihmisen perseestä oleva pakkopulla) kaatuu niihin samoihin "Missä olit eilen, petit mua" luulosairauksiin edelleen.
"Aloitetaan puhtaalta pöydältä" Miten tää käytännös toteutetaan? öö, EI_NÄIN_VOI_TEHDÄ, koska tiedät toisen vahvuudet ja heikkoudet, tunnet sen perheen ja se sinun. Menetkö sitten esittelemään "uuden" akkas/ukkos porukoilles et "joo tässä tää Vilma-Erkki nyt on?" vaikka vanhempas tietää sen jo entuudestaan. Jos se nyt on perkele.
"Me ollaan vaan kasvettu erilleen" ja taas tätä liibalaabaa, miksei kukaan keksi mitään oikeeta syytä erolle? Kuten "Petin sua tai mua ei enää kiinnosta, koska tajusin et sinussaki on ne huonot puolet" tai vaik että "Luulin olevani kiinnostunut susta, mutta sit tajusinkin että en olekaan"
Oon ehkä sydänten murskaaja mut niin tää menee.

Että alottakaa te vaan puhtaalta ja olkaa kasvanu erilleen, minä nimittäin sanon miten asiat on enkä kato katalookista valmiita kliseitä, jotka satuttaa/vihastuttaa viel enemmän.

Terveisin Hard_candy89