IRC-Galleria

Tosiaan loma alkoi eilen, mutta minä hengailen edelleen Duinossa, kun täytyy odottaa maanantaihin asti lentoa. Koko paikka tuntuu kumman tyhjältä, kun meitä on täällä enää noin parikymmentä oppilasta. Eilen oli haikeaa hyvästellä kaikki ihmiset ja nyt todellakin tajusi kuinka läheiseksi college ja sen ihmiset ovat tulleet. On vaikea edes muistaa, mitä kaikkea on tullut tehtyä näiden kolmen kuukauden aikana, mutta päällisin puolin on ollut todella hyvä eka term. Nyt sitten seuraavaksi suunnataan Irlantiin ja ensi viikonloppuna sitten takaisin kotiin. Aah, niin kummaa, että pian on takaisin ja näkee kaikki ihmiset. Odotan jo innolla joulua, sillä viritimme nordiggien kanssa juhlatunnelman Lucia-kulkueellamme ja pikkujouluillamme (söimme riisipuuroa ja pullia sekä joimme glögiä kuten asiaan kuuluu). Lisäksi salaiset Christmas friendimme toivat joulumieltä ihmisiin, vaikka minun ei minulle mitään antanutkaan
=( Onneksi minun valitsemani ystävä oli mukava ja kirjoitti minulle takaisin ja yllätti muutamilla lahjoillakin...

Luultavasti en kirjoittele tänne loman aikana hirveästi, ehkä jotain Corkista, mutta muuten jatkan sitten kun olen Duinossa jälleen.

En taas tajunnut, että en ole kirjoittanut vähään aikaan. Uusi kuukausikin on päässyt alkamaan eikä paljon enää kouluakaan ole jäljellä. (Suloiset viisi päivää, jonka aikana on vielä kokeita ja töiden palautuksia. Vähän toisenlainen vikaviikko, mihin Suomessa on tottunut.) Leivon juuri pullaa (odotan taikinan kohoamista), sillä tänään meillä on Street Market, jossa on kaikenlaista ohjelmaa ja myytävää, sillä tarkoituksena on kerätä varoja Street performancelle, joka on eräänlainen esiintymismatka Espanjaan loman alettua, jonne lähtee noin neljäkymmentä ihmistä... Joka tapauksessa lupauduin leipomaan ja nyt istun keittiössä kuuntelemassa joulu-cd:tä, jonka ostin eilen 99-sentti-shopista. Jeps.. Vähän ehkä jouluista..

Meillä oli tossa perjantaina international -show, jossa mm. minäkin esiinnyin eräänlaisessa rummuttelu-hommassa. (Aleksislaisille tiedoksi, meidänkin rummutus pääsi mukaan kansainvälisiin piireihin, sillä ihmiset kiinnoistuivat siitä harjoituksissa ja lisäsimme sen mukaan)
Kaikenlaista muuta ohjelmaa oli myös sekä buffet-päivällinen ja tietenkin kuuden tunnin bussimatkat yhteensä itse esiintymispaikalle, joka oli Trentossa.

Täällä menee ihan mukavasti. Viime viikolla olin vähän kipeänä ja kyllä minulla edelleenkin on vähän nuhaa, mutta ei enää pahasti. Kahdeksan päivää koulua jäljellä ja kolmetoista kaiken kaikkiaan täällä Duinossa. Joululoman alettua menen pariksi päiväksi sitten Sloveniaan Ljubljanaan yhden Katarinan luokse, kun matkaa sinne kestää vain tunnin ja oma lentoni Irlantiin lähtee vasta 11.12. Siellä sitten hengailen viitisen päivää ja saavun kotiin 17.12. Eihän siihen ole enää kuin 20 päivää. =)

Täällä on edelleen syksy, mutta tunnelmat ovat välillä jo jouluiset. Ihmiset laulevat joululauluja ja nyt meillä on salaiset Christmas friends, niille sitten lähetellään kirjeitä ym. pieniä yllätyksiä. Lauantaina oli myös nimipäiväni ja sain äidiltä edellisellä viikolla lahjan, jonka sain avata vasta oikeana päivänä, joten sekin lisäsi ainakin hetkeksi minun joulutunnelmaani. Sain hurjan söpön joululaulu sekä joulukirjan... Kaverit oli kateellisia =)

Palataanpa niinkin kauaksi kuin viime perjantaihin. Meillä oli sailing dinner meidän ohjaajan, Mauritzion,isolla purjeveneellä. Minä, Veronica ja Axel kokattiin ja ruokaa oli ihan hirveästi, vaikkakin tosi hyvää. Muutama ihminen voikin pahoin jälkeen päin syötyään liikaa keinuvassa veneessä, ei siis itse ruuan takia.

Olen kuumeessa ja ei ole kivaa. Pitäisi lopetella historian esseetä, mutta toisaalta ei sillä ole niin väliä, kun huomenna en ole kuitenkaan kouluun. Tästä viikosta tulee tosi lyhyt, mikäli mä en mene tiistainakaan kouluun, kun keskiviikkona on sitten UWC-day, jolloin meillä on vaan erinäköisiä työpajoja. Sitä seuraavalla viikollakin on vaan neljä päivää koulua, kun meillä on international show ja sitten onkin jo viimeinen viikko...


African ja Middle Eastin viikko meni hyvin. Taster session oli loistava, vaikka jotkut ruuat olivatkin vähän liiankin outoja minun makuuni. Chill out session meni rentoutuen hieronnassa, dead see-kasvonaamiota kokeillessa ja teetä juoden. Itse show perjantaina oli hyvä, sopivan pituinen ja hyvin järjestetty. Eilen olisi ollut sitten juhlat, mutta kuumeisena en sitten voinut osallistua.

Viime viikolla ollut ykkösten järjestämä Ee-show meni hyvin ja kaikkein hauskinta oli sen jälkeen, kun salaiset ee-kaverit (eli me ykköset) paljastettiin henkilöllisyytemme. Kakkoset rynnivät halaamaan ja kaikkialla oli yllättyneitä huudahduksia jne. Muutenkin tuntui siltä, että kaikilla oli tosi hauskaa; sketsit, tanssit ja muut menivät mukavasti, vaikka pieniä teknisiä ongelmia olikin. Andrea (minun ee-kaverini) oli niin ihana eikä hänellä ollut mitään aavistusta, että minä olin ollut se, joka oli kuukauden ajan lähetellyt kirjeitä ja lahjoja hänelle, vaikka minä olin lähes varma, että olin paljastunut yhden kerran...
Shown jälkeen mentiin sitten Mickey'siin tanssimaan, mutta ihan hirveän myöhään ei juhlittu toisin kuin lauantaina...

African ja Middle Eastin viikko alkoi ja taas on luvassa erilaisia tapahtumia taster sessionista, chill out-sessioniin ja tanssiin. Perjantaina on sitten show, jota odotan innolla, sillä jo nyt tuntuu siltä, että ihmiset on todella panostaneet tähän viikkoon.

Kohta täytyy lähteä dance sessioniin, jossa varmaankin testaillaan afrikkalaisia tansseja tai jotain vastaavaa. Myöhemmin on sitten social service, mikä on ihan hauska juttu, sillä viime viikolla meillä ei sitä ollut long weekendin takia. Toivotaan, että lapsia tulee tällä kertaa maalailemaan enemmän kuin viimeksi. Viideltä menen sitten vielä harjoittelemaan international dancea, jota valmistellaan international showhun, joka on sellainen isompi tapahtuma joulukuussa. Niin ja sitten illalla täytyy vielä kirjoitella historian esseetä eli tämmöinen ihan kohtalaisen kiireinen päivä, mutta ei se mitään...

Road trip onnistui hyvin ja autokin oli parempi, mitä oltiin odotettu. Veronaan ei loppujen lopuksi menty, mutta nautittiin sitäkin enemmän Gardan maisemista ja Trentosta, jossa teimme visiitin mm. upeaan linnaan. Vuoristoseutu lähellä Itävallan rajaa oli uskomattoman kaunista ja korkeuserot huimat. Tunnelma oli loistava, vaikka eilen illalla sitten väsyttikin aika tavalla, sillä yö autossa ei ollut mikään kaikkein mukavin. Ihan hyvin unta sai eikä ollut hirveän kylmä, vaikka sitä pelättiinkin, mutta paikat pääsivät puutumaan pahasti. Kaikesta huolimatta oli hauska reissu ja oli taas kiva päästä pois vähäksi aikaa meidän niin pienestä vaikkakin kotoisesta Duinosta.

Uusi kuukausi ja uudet kujeet, tai ainakin melkein. Tänään alkoi toinen long weekend, joka kestää tiistaihin asti eli yhteensä neljä päivää lomaa sekä tämä perjantain jämä. Huomenna lähdetään road tripille Johanin (kakkosvuotinen Ruotsista), Saran (kakkosvuotinen Italiasta), Lucyn (USA:sta) ja Julien (Britaniasta) kanssa. Tarkoituksena on ajella Veronaan, Garda järvelle sekä sitten thedä ympyrä vuoriston kautta takaisin Duinoon maanantaiksi. Majapaikkaa meillä ei ole, vaan nukutaan autossa, mikä ei välttämättä tule olemaan kaikkein mukavinta, kun alla on sellainen pösön kokoinen vekotin. Huolimatta tollaisesta pienestä epäkohdasta, luulen että meille tulee hauska viikonloppu. Tänään olis tarkoitus tehdä mahdollisimman paljon hommia alta pois (ei niitä nyt onneksi hirveästi ole), jotta voi sitten tiistaina ottaa takaisin univelkaa, joka aiheutuu luultavimmin tämän viikonlopun aikana...

Tämä viikko ei ollut sinänsä mitenkään ihmeellinen. Historian esseet saatin takaisin samoin biologian kokeet, jotka meni kummatkin hyvin.

Viime viikonloppuna meillä oli Harry Potter maratoni, josta taisin mainita aikaisemmin jo. Joka tapauksessa onnistuimme katsomaan ainoastaan kaksi ensimmäisenä iltana, mutta pääasia, että meillä oli hauskaa ja ruokaakin riitti, vaikka muille jakaa. Lauantaina juhlittiin kakkosvuotisten päättötöiden (EE) valmistumista ja niin edes päin...

Tällä viikollla sää on kylmennyt huomattavasti ja ensimmäiset merkit Bora-tuulesta on havaittu. Eilinen purjehdus sujui aika kylmässä säässä ja navakassa tuulessa, mikä osoitti märkäpuvut hyvinkin hyödyllisiksi. Itse en onneksi kaatunut, mutta Axel ja Julie onnistuivat kumpikin kapsahtamaan veteen veneineen. Joka tapauksessa kaikki hytisivät kylmästä jälkeen, mutta ainakin tuulta oli tällä kertaa.

Lehdet alkavat pikku hiljaa kellastumaan ja päivätkin ovat viileämpiä. Sää on kuitenkin melko oikullinen, sillä jonain päivinä saattaa pystyä käyttämään vielä capreja ja t-paitaa, mutta jonain päivinä me hytisemme kylmästä, vaikka pitäisi paksumpaa takkia ja farkkuja. Jotenkin ilmasta pystyy kuitenkin aistimaan syksyn, mitä minä olen jo jonkin aikaa odottanutkin. Bora ei ole vielä alkanut puhaltamaan ja epäonneksemme yleensä torstaisin, jolloin minulla on purjehdusta, on uskomattoman tyyni sää, mikä tekee veneilystä vähemmän kiinnostavaa. Toisaalta yhden kerran oli todella tuulista, minkä johdosta kellahtelimme kumoon purjeveneillämme ainakin kymmenisen kertaa.

Italian viikko tuli ja meni. Show, jonka italialaiset opiskelutoverimme järjestivät oli ihan hauska, vaikkakin aivan liian pitkä ja huonosti organisoitu. Itse nautin Aasian showsta enemmän, mutta ihan kokemisen arvoinen tämäkin oli. Lauantaina järjestimme Andrean kanssa Nordig dinnerin ja kokkasimme lohta, perunoita ja omenapiirakkaa. Ah, pitkästä aikaa kunnon kalaa ja voimme olla ylpeitä loistavasta suorituksestamme. Samana iltana (tai oikeastaan yönä) kirjoittelin sitten historian esseetäni, aiheena ensimmäisen maailman sodan puhkeamisen syylliset, sillä halusin saada ensimmäisen version valmiiksi ennen sunnuntaita, jolloin meillä oli jälleen hiking trip. Pituuttakin sain kirjoitelmalle sen optimimäärän 1500 sanaa ja vielä, kun muokkaan sitä, niin olen aika tyytyväinen.
Hiking trip järjestettiin siis sunnuntaina. Olimme suunnitelleet Internation award game-porukalla (se on sellainen suoritus juttu, johon kuuluu palveluja,aktiviteettejä sekä vaellusta ja siitä voi saada mm. lisäpisteitä yliopistoihin) reitin ja ohjelman. Retkin onnistui todella hyvin ja pääsimme nauttimaan uudestaan Tuttidin (kyläkauppa) valmistamista lounaisleivistä, jotka ovat ihan parhaita.
Nyt on taas sitten taas melko normaali viikko. Mikäli Anan paketti kotoa Harry Potter videoineen saapuu ennen viikonloppua aiomme pitää perjantaina Harry Potter maratonin ja katsoa kaikki elovat putkeen. Sovimme myös Paloman (huonetoverini) kanssa laittavamme ruokaa lauantaina; kumpikin oman maansa juttuja. Ajattelin ehkä leipoa pullaa...
Jos joku ihmettelee, miten minulla on nyt näin paljon aikaa kirjoittaa nyt, voin kertoa, että minulla on nyt free block (hypäri). Niitä on aina välillä. Istuskelemme tässä Anan kanssa keittiössä ja näpyttelemme koneitamme, kun ei mitään parempaakaan tekemistä ole.

Viikonloppuna oli CEC-viikonloppu elikkäs eräänlainen konfliktien ratkaisu-kurssi, johon osallistuin. Kaikilla oli hauskaa ja työpajat ja ohjelmat olivat oikeasti rakentavia. Pelattiin erilaisia pelejä, syötiin World dinner (jossa vähäosaiset tyytyivät pelkkään riisiin minä mukaan lukien), puhuttiin stereotypioista ja vietettiin aikaa sellaistenkin ihmisten kanssa, joihin ei aiemmin ollut juuri kontaktia. Viikonlopun aikana syötiin myös ihan tajuttomasti ja ruoka toi mukavasti vaihtelua tavanomaiseen mensaan. Erityisesti aamupala lähes tumman leivän kanssa oli loistava...

Tämä viikko on Italia-viikko. Ollaan mm. kuultu maan kulttuurista ja maisteltu yltäkylläisesti ruokia taster sessionissa. Ruokaa oli oikeasti ihan tajuttomasti ja kaiken näköisiä eri lajeja pastasta, juustoihin, viineihin, tiramisuun ja aina eri näköisiin leivonnaisiiin. Tänään on ollut Italia-päivä, mikä tarkoittaa sitä, että oppilaat ovat myöhässä, eivät kuuntele opettajaa, tee läksyjä ja suukottavat aina toisensa tavatessaan (Tämä oli siis ihan opettajien kanssa sovittu juttu). Jotkut opettajat olivat myös loistavasti mukana kuten esim. biologian opettaja, joka puhui ainoastaan italiaa ja luki sanomalehteä, sillä välin kun me keskustelimme keskenämme. Kuulostaa hauskalta, mutta oikeastaan normaalit tunnit biologiassa ovat ylensä hauskempia, en tiedä kyllä miksi...

Tänään oli sitten se paljon puhuttu Opening ceremony. Herättiin aikaisin ja matkaan lähdettiin seitsemältä. Ihmiset olivat pukeutuneet hienosti ja etenkin kansallispuvut olivat hienoa katseltavaa (vähän harmittaa, että minulla ei ollut). Pääasiassa päivä koostui tärkeiden ihmisten puheista (lähinnä italiaksi), music scholareiden ja kuoron esityksistä, muutamista workshopeista lukiolaisille, cultural visiteistä lähialueella ja hienosta lounaasta (antipasto juttuja, täytekakkua ym.) Mun ryhmäni meni tutustumaan mosaiikkien valmistukseen mosaic schooliin ja oli ihan hauska vierailu, vaikka pirun väsynyt olinkin, kun edellisenä yönä olin nukkunut vain viisi tuntia. Nytkin pitäisi oikeastaan mennä nukkumaan, kun huomenna menen noin kolmenkymmen ihmisen kanssa confligt settlement-weekendiin, joka on eräänlainen lyhyt kurssi, jonka vastaavan niminen aktiviteettiryhmä järjestää. Menemme jonkinlaiselle partiokämpälle ja siellä sitten pelaillaan ja tehdään kaiken näköistä ohjelmaa..