IRC-Galleria

Viimeinkin!
Koko syksyn leirit on menny mun osalta enemmän tai vähemmän onnettomasti leirien osalta. Siis siten, ettei oo päässy mukaan. Missasin nuorten leirinkin.

Mutta nyt on kunto ollu sen varran parempi , että leirille lähtö oli mahdollista. Kyllä se vaan niin on, että leirityö on tämän työn suola.

Ja juuri mikään ei voita Pappilanniemen saunaa ja sen suuren kiukaan leppoisia löylyjä.

Tänään oon saanu paljon aikaiseksi.

TOJO palaveri heti aamusta.
Sitä ennen hartaus valmiiksi ja isännöitsijäntodistus niin ikään.
TOJON jälkeen Tampereelle, hartaus purkkiin ja bittijonoon ylen lähetysyksikköön. (Tulee ulos ke 14.10. klo 6:15 ja 7:50)
Riparipostitusaineisto valmiiksi
ja nyt vielä frankeeraus
niin kyyylllä sitä sitten voi lähteä lomailemaan.
PARIS, here we come!!!

Viime hetket kun voin kirjoittaa tämän muistiinpanon. Ihan kohta, kuudelta, on Kappelikirkossa viikon Taizerukous. Se on yksi niistä työhöni liittyvistä hetkistä, jotka antavat voimaa ja kantavat arjen keskellä.

Taizerukous on aika vaativa juttu. Se ei avaudu ekalla kertaa ja vaatii ehkä aavistuksen totuttelua. Mutta hiljalleen, hiljalleen alkaa hiljaisuus, rukouslaulut ja tekstit tekemään työtään sydämen sopukoissa.

Lähden siis keitaalle.

Että oli hieno uusi lukiorakennus!
Että oli hieno puhe rehtorilla.
Että oli loistelias idea oppilaskunnan hallituksella.
Että oli hieno puhe Jaakolla!
Ja että oli hieno ohjelma! WOW
Että oli hieno olla mukana!

Kiitos! ja siunausta!

Tätä tää nyt on. Nenä vuotaa, silmät punottaa, korvat on tukossa. Kuumetta ei ole eikä paikkoja säre, mutta flunssa on päällä joka tapauksessa. Tietysti. Kun lauantaina olisi edessä lomanen Pariisissa. Harmistuksen kukkanen.

Loppuun pyyntö:
paappa pieni rukous paranemiseni puolesta.

Mukavaa päivää!

Ihmettelen, miten upeita isosenalkuja tänä vuonna onkaan. Aamun jumalanpalvelus oli sarja nuorten tekemiä hartauksia. Nuoren kokoista puhetta Pyhästä. Ihan sielu lepäsi. Harmitti ainoastaan, että pastorin nakkisormet olivat kovin uniset eikä laulujen säestys ollut terässä. Kohta on ruokailu ja sitten lähdetään kotiin päin ja kohden PoPmessua.

Perjantai-iltana tää alkoi. Huisa meno. Vauhdikkaita, itsetunnoltaan raikkaita ja moneen heittäytyviä nuoria isoskoulutuksessa Pappilanniemen koulutuskeskuksessa. Monia taitoja on opittu, useampia aavisteltu. Tästä se lähtee. Kasvu riittävän isoksi. Hieno vuosikerta ja taitavat isoset tulossa! Ja kun yhdistää isko 2 ja 3 tähän porukkaan, niin voe että millanen kesä tulossa! Mahti meininki!

Taize takana ja nälkä tainnutettuna. Mamas Bistrossa on kyllä maukas jättiburgeri. Nyt etsinkin sitten motivaatiota vääntää PoP messun käsiohjelmaa kasaan. Saa nähdä tuleeko tästä mitään... Ai niin, vapaaehtoiset olis jostain kaivettava esiin. Sellanan viis viiva kuus jotka tulis avuksi messuun... hmmm...

Se on nyt sitten nautittu. Vähän jännitti alkuun, onnistuuko. Mutta hyvää tuli. Hiillosperunoita valkosipulilla ja ilman, tomaatteja provencal tai aura, juureshautaa ja makkaraa. Jälkiruokana makean pehmeäksi hiillostettua banaania aurajuuston, valkosuklaan ja tumman suklaan kera. Että oli hyvää! Mahtava hetki iltanuotiolla hyvässä seurassa. Uudestaan? E H D O T T O M A S T I ! !

Lounas. Ah, mitä paistia! Ja hyviä kaloja. Nam!
Kaaos. Hyvin muistettiin ripariasiat. Polku johti kuville ja kuvat nosti mieleen muistoja. Odotuksiakin.
Kahavia.
Tomaatti! Parihippa ja sitten diakonialeiriversio vastaavasta.
Legoja ja minun, siis Meidän Kirkkoa.
Messun valmistelua ja sitten päivällinen.
ILTAOHJELMAAN!!! Hih. Vatsalihakset kuoriutuvat esiin.